Vesisotakin on sotaa, kun historia toistaa itseään Ukrainassa – Suuri Lenin-voimala tuhottiin Stalinin määräyksestä elokuussa 1941
”Tällaista onnettomuutta Ukraina ei olisi enää tarvinnut. Se on muutoinkin ollut kestokykynsä äärirajoilla”, Koikkalainen kirjoittaa.
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Ukrainan kansan kärsimyksillä ei tunnu olevan mitään määrää. Kun uutiset Kahovkan padon murtumisesta levisivät maailmalle, ensimmäinen ajatus oli, että eikö mikään enää riitä.
Ukraina on ollut sodassa vuodesta 2014. Venäjän uusi suuri ja brutaali hyökkäys maahan tapahtui helmikuussa 2022. Se on pahoin koetellut yli 40-miljoonaista kansaa, josta pelkästään maanpaossa on useita miljoonia ihmisiä.
Venäjä on koko ajan systemaattisesti pyrkinyt vahingoittamaan Ukrainan infrastruktuuria. Sen sodankäynnin päästrategioita on ollut madaltaa Ukrainan taistelutahtoa kohdistamalla hyökkäykset suoraan siviiliväestöä kohtaan.
Venäjä tietää, että sodassa ei ole tärkeää vain se, mitä juoksuhaudoissa tapahtuu.
Yhtä tärkeää on se, kuinka hyvin kotirintama kestää. Järjettömälle sodalle ei näy loppua.
© Miska Puumala
Kahkovan katastrofia ei olisi tapahtunut ilman sotaa
Tällaista onnettomuutta Ukraina ei olisi enää tarvinnut. Se on muutoinkin ollut kestokykynsä äärirajoilla.
Vielä ei tiedetä sitäkään, mitä Kahovkan katastrofi vaikuttaa pitkään uumoiltuun Ukrainan suurhyökkäykseen. Juuri nyt padon murtuminen ja valtaisat tulvat auttavat ennen kaikkea Venäjää.
Äiti-Dneprin padon murtumisen syyt eivät ole vielä lopullisesti tiedossa. Todennäköisinä syinä pidetään räjäytyksiä padon rakenteissa. Niiden takana on ollut Venäjä.
Syynä voi myös olla padon kuluminen. Kahovkan pato-onnettomuutta osattiin pelätä. Padon heikko kuntokin oli tiedossa.
Katastrofin syyt ovat silti sivuseikka. Ilman sotaa onnettomuutta ei olisi tapahtunut. Ilman sotaa vahinkojen korjaaminen olisi aivan toista kuin nyt.
”Ennakkovaroituksia ei annettu”
Padon säätelemä vesimäärä on Helsingin Sanomien mukaan ollut noin 18 kuutiokilometriä. Päijänteen – Suomen toiseksi suurimman järven – kokonaistilavuus on noin 15 kuutiokilometriä.
Dneprin vesimassat ovat iskeneet kymmenien tuhansien ihmisten koteihin ja jopa kymmenille tuhansille peltohehtaareille. Kaivot ovat pilalla ja kastelujärjestelmät tuhoutuneet.
Vesihuolto on vaarassa myös Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla.
Dnepr-joen vesi on Ukrainassa hyvinvoinnin lähde. Tuhot eivät näy vain valtavilla pelloilla ja suurilla kasviviljelyksillä. Haittaa on myös kalateollisuudelle.
Puhtaan juomaveden saantikaan ei ole jatkossa varmaa.
Historia toistaa itseään. Stalinin määräyksestä elokuussa 1941 tuhottiin suuri Lenin-voimala. Tarkoitus oli estää natsi-Saksan joukkojen eteneminen Dnepr-joen yli.
Ennakkovaroituksia ei annettu. Hukkuneita on arvioitu olleen jopa sata tuhatta.
Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!
