Koikkalainen palaa vuoteen 1972, jolloin pontikkapaja Torron kylässä tuhottiin

Vaikka siltä ei aina tuntuisikaan, Suomi on kehittynyt viime vuosikymmeninä valtavasti. Tarvitaan vain pieniä muistutuksia, jotka osoittavat, että askeleet ovat olleet oikeita, samoin kehityksen suunta.
Helsingin Sanomissa oli tiistaina 26. maaliskuuta tällainen muistutus. Se oli pikku-uutinen HS 50 vuotta sitten -palstalla.
Uutinen huhtikuun 26. päivältä 1972 kertoi poliisin särkemistä pontikkalaitteista. ”Toteuttaakseen lain kirjaimen” Forssan poliisi oli rikkonut pientilallisen navettaansa kyhäämät alkeelliset pontikankeittolaitteet Tammelan Torrossa.
”Mies oli saanut tislattua kolme litraa väkijuomia, jotka kaadettiin maahan.”
”Hänet haastettiin rikoksesta käräjille.”
Työ valui hukkaan – samoin pontikka
Se oli huono uutinen, mutta sen pitävyyttä ei ole syytä epäillä.
Sen takana oli Helsingin Sanomien entinen, jo edesmennyt aluetoimittaja Jyrki Maunula, Koikkalaisen hyvä ystävä ja kollega. Uutismiehenä Maunulalla oli tarkka vainu tällaisiinkin tapahtumiin, mutta myös siitä Koikkalainen on aivan varma, että hänen sydämensä oli yritteliään ja kaltoin kohdellun pientilallisparan puolella.
Kolme maahan kaadettua väkijuomalitraa kuulostaa vähältä, mutta tekijälleen se on ollut paljon – ja kaikki hukkaan heitettyä työtä. Se olisi ollut kiva piristys pientilallisen arkeen ja aikaakin olisi säästynyt, kun käynti pitkäripaisessa Somerolla tai Forssassa olisi jäänyt väliin.
Luultavasti pontikan maahankaato oli ollut poliiseistakin noloa. Joku voi puolustaa, että jäipä perhe ajamatta kevätpakkaseen, mutta todennäköisesti talon isäntä olisi naukkaillut pontikat omissa oloissaan aiheuttamatta kenellekään mielipahaa.
Suomi ei ole viranomaisten valtakunta
Ajat ovat nyt toiset, luojan kiitos. Pontikan keitto on laitonta. Se ei kuitenkaan ole yhteiskunnallinen ongelma. Suomi ei ole viranomaisten valtakunta eikä tunkkainen kyttäysyhteiskunta. Ihmisillä on oikeus kekseliäisyyteen ja hyviksi katsomiensa hankkeiden toteuttamiseen. Sääntöjäkin riittää, mutta oman, itsenäisen ajattelun katsotaan jopa olevan koko pienen kansakunnan etu ja sen säilymisen edellytys.
Tammelan Torron kylässä keitetyt pontikat eivät olisi olleet vuonna 1972 keneltäkään pois. Suotta ne maahan kaadettiin ja käyttäjälle arvokkaat laitteet palasiksi pantiin. Tosi ongelmat ovat nytkin jossain muualla.
Kansalaisen vapaus ja kunnioitus
Kyse ei ole vain pontikasta. On kyse suuremmista asioista, ihmisen kunnioituksesta ja hänen ajatustensa vapaudesta ja omasta päätäntävallasta. Jos diktaattori Vladimir Putin haluaakin hallita kansalaistensa jokaista askelta ja ajatusta, me täällä rajan takana kavahdamme sellaista. Meillä on toisenlaiset säännöt.
Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!