Koikkalainen ei luvannut mitään vuodelle 2023: ”Se on vähimmän älämölön tie”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Koikkalainen
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Yöt lyhenevät, päivät pitenevät, ja taas pyörähti esiin uusi lukema Koikkalaisenkin elämässä.

Koska Seura on perhelehti, Koikkalainen ei lausu ääneen taakseensa jääneiden vuosien määrää.

Se olisi liian raakaa kerrottavaa lapsille ja lapsenmielisille. Rumaa sanaa ei ole pakko sanoa niin kuin se on, vaikka Simo Salminen -vainaa protestilaulussaan muuta väittääkin.

Koskaan ei ihminen ole liian vanha muuttaakseen elämäntapojaan tai rutiinejaan. Koikkalainenkin on silti aina roikkunut entisissä. Myös uuden vuoden alkajaisiksi.

Nyt se on loppu. Koikkalainen ei lupaa mitään, vaikka on aiemmin tehnyt niin lukemattomat kerrat.

Totuus on, että lupaukset eivät ole koskaan pitäneet kuukautta pidempään. Selityksiä sille on aina riittänyt.

Tänä vuonna riittää, että Koikkalainen ei lupaa mitään. Se on vähimmän älämölön tie.

Päätös oli helppo. Näkymät ovat surkeat. Mitä voisi ylipäätänsä luvata?

Vaarallisia ikkunoita

Venäjällä yksi lupaus olisi itsestäänselvyys.

Hyvä olisi pysytellä mahdollisimman kaukana pienimpienkin ikkunanräppänöiden äärestä. Ikkunoiden ­ääristä on Venäjällä tullut äärimmäisen vaarallisia paikkoja.

Uutiset kertovat, että ­ukkoa tippuu ikkunoista eri puolilla Venäjää ja myös ulko­mailla tasaiseen tahtiin. Terveitä, hyvinvoivia miehiä, joilla ei ole koskaan ilmennyt minkään sortin tasapaino-­ongelmia.

Missä on syy tähän kasvavaan kuolintapaan? Onko venäläisille tullut uusi paha tapa heittää banaaninkuoret ikkunoitten lähelle?

Toistakin syytä epide­miaan on tarjottu, mutta vain ulkomailla. Ei Venäjällä.

Kuolintapauksiin liittyy sama yhteinen tekijä. Kaikki vainajat ovat arvostelleet presidentti Vladimir Putinin­ ­sotatoimia Ukrainassa. Auttanut ei ole edes se, että nämä ­ilmeisen epäisänmaal­liset ­ainekset ovat peruneet petturipuheensa nopeasti sen ­jälkeen, kun ”erikoisoperaa­tion” vastainen valhepropaganda on livahtanut heidän huuliltaan.

Hulluuden loppu

Sodat – ja ”erikoisoperaa­tiot” – on helppo aloittaa, mutta ­niiden lopettaminen vasta työlästä on. Autoritaarisissa maissa virheiden tunnustaminen tuntuu olevan käytännössä mahdotonta.

Se on tietysti ymmärrettävää. Jos diktaattori myöntää karmaisevat väärinarvionsa, hän voi menettää kasvonsa. Sen jälkeen voi liukkaasti lähteä myös valta, asemat, haalittu jättiomaisuus – ja henkikulta.

Ukrainan sodasta kärsivät sadat miljoonat ihmiset. Kärsimys loppuisi, jos yhdellä pienellä miehellä – tai pienellä kourallisella pieniä miehiä – olisi vain kanttia katsoa peiliin ja lopettaa koko hulluus.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!

Lue myös: Veli nousi veljeä vastaan – Kun Myhajlo pakeni sotaa Ukrainasta, tyrmäsi Venäjällä asuva veli hädän: ”Mehän yritämme pelastaa ukrainalaiset” 

X