”Korona on hyväksytty kylmänä tosiasiana, mutta sitä ei ole päästetty niskan päälle”

”Pohjalla on edelleen vahva, mutta välistä hiukan horjuva usko siihen, että rokotuksilla ja ohjeita noudattaen pandemia saadaan ennemmin tai myöhemmin hoidettua”, Koikkalainen kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran pakinoitsija.

”Pohjalla on edelleen vahva, mutta välistä hiukan horjuva usko siihen, että rokotuksilla ja ohjeita noudattaen pandemia saadaan ennemmin tai myöhemmin hoidettua”, Koikkalainen kirjoittaa.
Teksti: Koikkalainen

Korona-Suomi raahustaa kohti toista tautikesäänsä. Askel painaa eikä se ole vakaa: yllätyksiä tulee ja pahimmat paineet ehkä pikkuveljen Viron suunnasta. Sen koronatilanne on asukaslukuun nähden maailman pahin.

Tavallinen tallaaja – se presidentinkin peräänkuuluttama tolkun ihminen – katselee ympärilleen ja ihmettelee, mutta on silti kiltti ja kuuliainen ja noudattaa perinteiseen tapaan viranomaisohjeita. Pohjalla on edelleen vahva, mutta välistä hiukan horjuva usko siihen, että rokotuksilla ja ohjeita noudattaen pandemia saadaan ennemmin tai myöhemmin hoidettua.

”Ihmisiä ei ole nujerrettu eivätkä he ole antaneet periksi”

Jos tämä olisi raportti ulkoavaruuteen valtakunnan tilasta ja vallitsevista mielialoista, niin sen voisi lopettaa tähän. Siinäpä tärkeimmät. Mutta onneksi asiat eivät ole aivan tällä tolalla. Ihmisiä ei ole nujerrettu eivätkä he ole antaneet periksi. Korona on hyväksytty kylmänä tosiasiana, mutta sitä ei ole päästetty niskan päälle.

Hyvä esimerkki sitkeästä koronanvastaisesta rintamasta on Koikkalaisen 80-vuotias keuhkovammainen mieslukija. Hän sinnittelee kaikin keinoin niin omia sairauksiaan kuin koronaakin vastaan. Hän on saanut yhden koronarokotteen ja odottaa kevään mittaan toista. Rokotukset eivät ole vähentäneet varovaisuutta: hän noudattaa ohjeita yhtä tarkkaan kuin ennenkin.

Lukija on astmaatikko ja sydänsairas. Hän odottaa pääsyä sepelvaltimotutkimukseen, mutta pelkää, että se on siirtymässä hoitotakuun ulkopuolelle. Kiusana on myös hajuste-yliherkkyys. Näistä syistä hän ei voi käyttää yleisesti suositeltua maskia.

Ylläpitääkseen terveyttään hän liikkuu paljon. Päivittäinen askelmäärä on pudonnut 10 000:sta 7 000:een, mutta ”kovalla sisulla” se on pysynyt siinä. Hän kävelee päivittäin avannolle, pulahtaa veteen ja kävelee takaisin. Ihmisten tapaamiset hän on vähentänyt minimiin. Hän ei käytä julkisia liikennevälineitä eikä asioi muutoinkaan yleisissä tiloissa. Vaimo voi onneksi hoitaa ruokaostokset.

Jonain päivänä mörkö on maassa.

Korona sekoittaa pasmat

Vaikka hän noudattaa kaikkia varotoimia ja välttelee ihmiskontakteja, ne ovat kiusallisia. Maskia käyttävät vastaantulijat mulkoilevat ja ovat aggressiivisia. ”Terveitten” käytös on hänestä outoa, koska hänen maskittomuutensa ei ole välinpitämättömyyttä, vaan pakkoa. Jos joku vain vaivautuu kysymään, hän on sen valmis ystävällisesti perustelemaan.

Korona sekoittaa tässäkin pasmat. Tämä on maskipakon toinen puoli, jota ”me terveet” emme tule aina ajatelleeksi. Ei tullut Koikkalainenkaan, kun asiasta viikko sitten kirjoitti. Toivottavasti tämäkin näkökulma on nyt tuotu tasapuolisesti esille. Kyse ei ole vastakkainasettelusta, vaan vilpittömästä halusta päästä hyvään yhteiseen lopputulokseen.

Eipä ole vuoden mittaan tainnut olla yhtäkään Koikkalaisen pakinaa, jossa korona ei olisi vilahtanut. Luja on pyrkimys, että se vielä onnistuu. Ei kuitenkaan kepulikonstein eikä silmät tosiasioilta sulkemalla, vaan siksi, että mörkö on jonain päivänä lopullisesti kellistetty.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

Lue myös: Miksi Kainuun hoivakotien vanhukset joutuivat odottamaan koronarokotuksia pidempään kuin muut? – Sairaanhoitopiirin pandemiapäällikön selitys ei kestä faktantarkistusta

Koronarokotukset Kainuu

Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari antoi tammikuussa koronarokotteen ensihoidon päällikölle Jukka Angermanille. Koukkari on toiminut epidemian aikana myös päivystyspoliklinikan etupäivystäjänä. Itse hän sai rokotteen tammikuussa. © Lehtikuva

X