Kuntavaalien laiska tulos – ”Puoli kansaa puhui, pulinat pois”

”Suomen kartta on edelleen vahvasti vihreä, mutta väri ei tarkoita vihreitä vaan keskustaa”, Koikkalainen kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran kolumnisti.

"Suomen kartta on edelleen vahvasti vihreä, mutta väri ei tarkoita vihreitä vaan keskustaa", Koikkalainen kirjoittaa.
Teksti:
Seura

Laiskasti kopsahtelivat äänestysliput uurniin, mutta kuntavaalien tulos pätee 55,1 prosentin äänestysvilkkaudellakin. Perussuomalaiset ja kokoomus voittivat, vihreät, keskusta ja demarit hävisivät. Oppositio juhli, hallituspuo­lueet luimuilivat nurkissa.

Karkeasti voi sanoa, että äänioikeutetuista äänesti joka toinen. Se ei ole paljon eikä se mairittele demokratiallaan kailottavia suomalaisia. Liian lähellä olevaa hyvää on vaikea nähdä. Suuressa maailmassa vapaat ja rehelliset vaalit ovat vain harvojen herkkua.

Tulosten tipahdellessa Jussi Halla-aho (ps) pysyi tapansa mukaan sfinksinä, mutta Petteri Orpon (kok) kasvot valaistuivat paikoin jopa aurinkoiseen hymyyn. Se oli kokoomusjohtajan pitkässä kurimuksessa uutta. Kepun Annika Saarikko taas oli ilmiselvästi tyytyväinen vaalitulokseen, vaikka kannatus putosikin. Etukäteisarviot olivat, että tappio olisi suuri ja ruma.

Perussuomalaiset voittivat, mutta maaseudun valloitus jäi siltä kesken. Kulminoitukoon tilanne vaikka siihen, että Järvenpäässä Remontti-Reiska Jorma Piisinen oli ääniharava, mutta sydänmailla harveneva vanha kansa äänesti niin kuin se on äänestänyt ennenkin. Suomen kartta on edelleen vahvasti vihreä, mutta väri ei tarkoita vihreitä vaan keskustaa.

Näistä luvuista elämä kuitenkin jatkuu. Ainakaan ne eivät helpota kiristyneitä tunnelmia hallituksen sisällä. Kuntavaalit ovat eri asia kuin kahden vuoden kuluttua järjestettävät eduskuntavaalit, mutta niiden tulos heijastuu ilman muuta myös valtakunnantason politiikkaan.

Vihreiden Maria Ohisalon on pakko katsoa peiliin. Sanna Marininkin kannalta tulevaisuus synkkeni. Hänen harmeistaan pienemmiksi taitaa jäädä se, että Tampereen tuleva pormestari on kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen, ei Kalervo Kummola eikä varsinkaan demareiden Lauri Lyly.

”Vaalit ilman Borgia eivät olisi oikeat vaalit”

Vaalivalvojaiset ovat aina olleet Koikkalaisen mieliohjelmaa, tuloksesta riippumatta. Pettymys ei ollut Ylen tuore vaali-iltakaan, vaikka samaa tarjontaa tulee jo monesta muustakin tuutista. Ylellä on yksi painava valttikortti. Se on kahden polven ilmiö: aloittajana oli jo isä Olavi ja jatkajana poika Sami. Sukunimi on Borg.

Innostuneen ihmisen työtä on aina ilo seurata. Kun hänellä on osaamisensa lisäksi vielä hyvä ulosanti ja sopivan letkeä ja rauhallinen tyyli, niin hyvää tulee. Vaalit ilman Borgia eivät olisi oikeat vaalit.

Suomen pitkäaikaisin ministeri, Johannes Virolainen (1914–2000) on jäänyt elämään muun muassa tappionsa jälkeisestä lausahduksestaan, että kansa on puhunut, pulinat pois. Virolaista vapaasti lainaten Koikkalainen sanoo nyt, että puoli kansaa on puhunut, pulinat pois. Ei muuta kuin korona kuriin ja kohti uusia vaaleja.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

Lue myös: Kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli historiallisen matala – Kaikkein vähiten ääniä annettiin Pieksämäellä

X