”Olivatko ilmat parempia Suomen ensimmäisen tv-meteorologi Paavo Salmensuun aikaan?”, Koikkalainen aprikoi

”Enää ei voisi Salmensuuta töihin palkata, koska hän tuskin luopuisi piipustaan”, Koikkalainen pohtii pakinassaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran kolumnisti.

”Enää ei voisi Salmensuuta töihin palkata, koska hän tuskin luopuisi piipustaan", Koikkalainen pohtii pakinassaan.
Teksti: Koikkalainen

Alkukesä hohkasi kylmää. Linnunpojat käpristelivät pesissään, vaikka emoparat yrittivät niitä kaikin tavoin suojella.

Kolmen viikon kuluttua päivät alkavat Pohjolassa taas lyhentyä.

Ei tämä ihan reilua peliä ole.

Sääennustukset ovat olleet huonoja. Vikaa voisi hakea meteorologeista, mutta ei taida heidänkään vaihtoviikostaan apua olla.

Olivatko ilmat parempia silloin, kun ruudussa hääräili Suomen ensimmäinen tv-meteorologi Paavo Salmensuu?

Enää ei voisi Salmensuuta töihin palkata, koska hän tuskin luopuisi piipustaan. Sillä oli hyvä viittelöidä karttojen ääressä ja kertoa sateettomista päivistä.

Nyt Paavo istuisi piippunsa kanssa linnassa. Tv-studioon ei saisi tuoda edes lakritsipiippua.

Onko hallitus juhannukseen mennessä koossa?

Ajat muuttuvat. Iso pyörä pyörii, isoja muutoksia tapahtuu. Ne ovat vain niin vaivihkaisia, ettei niitä edes heti huomaa.

Osaksi on menty taaksepäin, suurelta osalta parempaan suuntaan. Eikä nyt puhuta pelkästään säästä.

Lukija Turusta kommentoi hallituskiireitä. Näkemykset ovat pessimistiset.

Hallitusneuvotteluissa toivottiin tulosta toukokuun lopussa, nyt juhannukseen mennessä. Viimeisin arvio lienee rapujuhliin mennessä. Tunneista tuskin on kysymys. Enemmänkin arvoista, kun neliskulmaista tappia tungetaan pyöreään reikään.”

Mitäpä tuohon lisäämään. Kolahti.

Muilta osin täytyy lainata politiikan toimittajien kulunutta, mutta aikojen saatossa suorastaan messiaaniseksi osoittautunutta viisautta:

”Nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy. Aika näyttää.”

Vaisut kiekkotunnelmat

Kiekkotunnelmat ovat vaisut MM-kisojen jäljiltä. Katse onkin jo ajassa, jolloin Jukka Jalosen pitkä päävalmentajakausi on ohi.

Olivatko syyt huonoon menestykseen väsymys ja riutunut voitonnälkä?

Kiekkokaupungin poikana Koikkalainen muistelee lapsuuttaan Rauman Lukon kotikentän lähettyvillä Lonsin kaupunginosassa.

Pikkupoikien suosikki oli puolustaja Teppo Rastio. Viikolla kiiri tieto, että mestari on menehtynyt 89-vuotiaana.

Rastiolla oli pelisilmää. Hän ei kohkannut kentällä raivopäänä, vaan toimi harkiten. Ulospäin se näytti jopa laiskanpuoleiselta liikuskelulta.

Se oli harhaa. Rastio tiesi, mitä teki.

Silmää riitti myös pikkupojille. Tepolla oli aina heittää heille jotain leikkisää. Ja kun häneltä katkesi maila, sen sai korjattavakseen joku ikionnellinen nassikka.

Hyvä maila oli kova sana 1950-luvulla. Se oli aikaa, jolloin sodasta toipuvan kansakunnan päällimmäiset tarpeet olivat muualla kuin pikkupoikien ”turhassa” harrastustoiminnassa.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.

X