Onko Sanna Marin siirtynyt raskaaseen valtiomies- tai paremminkin valtionaissarjaan?

Aluksi tietokilpailukysymys. Kumpi on ollut Suomen pääministerinä pidempään, Sanna Marin vai Edwin Linkomies? Vastaus on vielä tämän Seuran ilmestyessä Linkomies, mutta toukokuun puolessavälissä Marin painelee hallitusten ikätilastossa hänen ohitseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran pakinoitsija.

Aluksi tietokilpailukysymys. Kumpi on ollut Suomen pääministerinä pidempään, Sanna Marin vai Edwin Linkomies? Vastaus on vielä tämän Seuran ilmestyessä Linkomies, mutta toukokuun puolessavälissä Marin painelee hallitusten ikätilastossa hänen ohitseen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Seura

Ettei elämä siis olisi pelkkää nuhjuista päivänpolitiikkaa, mennään vaihteeksi vähän pidempiin perspektiiveihin. Tosiasia on, että Suomen pitkäaikaisin naispääministeri Sanna Marin, 35, omaa jo nyt pääministerikokemusta enemmän kuin esimerkiksi sellaisilla historiaa havisevilla nimillä kuin Pehr Evind Svinhufvud, Risto Ryti tai Väinö Tanner.

Myrskyisissä merkeissä joulukuun 2019 lopussa alkanut Sanna Marinin pääministerikausi on vaivihkaa venähtänyt pääasiassa koronapandemiaa selvitellessä yli puolen tuhannen vuorokauden rupeamaan.

Kun pääministeripäiviä on kasassa yli 500, hätähisimmät voisivat jo kysyä, onko Marin siirtynyt raskaaseen valtiomies- tai paremminkin valtionaissarjaan. Seuraava ohitettavakin pääministeritilastossa on jo Vironperän isäntä Johannes Virolainen, Suomen pitkäaikaisin ministeri.

Sanna Marin on pääministeritilastoissa 25:n pitkäaikaisimman joukossa

Ehkä Sanna Marin ei ole vielä valtiomiessarjaa. Hän on pääministeritilastossa 25:n pitkäaikaisimman joukossa, mutta – saavutusta vähättelemättä – ei päivien määrällä eikä saavutuksilla ainakaan vielä Kummeli-termein kovinta A-ryhmää. Mahdollisuudet yltää siihen ovat kuitenkin hyvät.

Marinin suomalaisittain jo pitkähkö pääministeriura kertoo enemmän yhteiskunnallisesta ja poliittisesta epävakaudesta kuin henkilökohtaisista kyvyistä ja saavutuksista. Suomen historia on lyhytikäisten ja usein vaihtuvien hallitusten historiaa. Hallitukset ovat istuneet pitkään vasta 1980-luvun loppupuolelta saakka. Näissä tilastoissa vuosikin on ollut jo pitkä aika.

Malttamaton lukija kysyy jo, mihin puhuja tällä vuodatuksella tähtää. Koikkalainen vastaa, että ei oikeastaan mihinkään. Muistuttaapa vain, että kaiken politiikan muka-dramatiikan ja päivänpöhinän keskellä kulkevat myös pitkän matkan junat. Niistä näkyvät parhaiten suuret linjat ja historialliset käänteet. Jos oikein syvällisiksi heittäydytään, niin sama koskee koko elämää. Soita kuin heinäsirkka, mutta unohda päiväperhot, näe kokonaisuus ja ui syvissä vesissä, niin hyvää tulee.

Laskeudutaanpa fiineistä piireistä lattiatasoon. Koikkalainen kävi lääkärissä. Kenkku ja tylsä diabetes ja muut vanhenevan miehen vaivat edellyttävät säännöllistä seurantaa. Parhaiten sen tekee valistunut potilas itse, mutta joskus vain kyllästyy alituiseen elintapojensa tarkkailuun ja tarvitsee rohkaisupotkua.

Yllätys oli suuri, kun lääkäri ei ripittänytkään huonoista rasvoista ja vääristä valinnoista, vaan näytti kohta kohdalta, miten Koikkalaisesta saadaan vielä pelimies. Keinoissa löytyy. Jos ei yksi auta, otetaan toinen. Tätä on diabeetikon ja muun pitkäaikaissairaan elämä. Ala- ja ylämäkeä, väsymystä ja innostusta. Onneksi mennään taas lujaa – vaihteeksi.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä.
Lue myös: Sanna Marin kaipaa pois valokeilasta – ”Pääministerin tehtävä on määräaikainen ja loppuu joskus”
X