Puolaan pudonnut ohjus on uutinen, Ukrainaan putoavat ohjukset ovat puolestaan arkipäivää
Musta on marraskuu, kortilla hymypojat. Nyt tarvittaisiin arjen auringonsäteitä.
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Uutistoiminta väljähtyy, kun samat asiat alkavat toistua. Tästä saatiin taas elävä esimerkki Ukrainan sodasta.
Puolaan putosi ohjus, joka surmasi kaksi ihmistä.
Se oli uutinen. Uutinen ei enää ollut se, että samana päivänä Venäjä ampui eri puolille Ukrainaa kymmeniä ohjuksia. Se oli vain arkipäivää.
Kaikkeen ei vain pitäisi tottua. Ei siihen, että Puolaan putosi ohjus. Eikä siihen, että Ukrainaan tipahtelee joka päivä ohjuksia, jotka osuvat tavallisiin kerrostaloihin tai kohteisiin, joissa on vain puolustuskyvyttömiä siviilejä.
Niin ”taistelee” suurvalta, jonka sotilaalliset taidot on heppoisiksi havaittu.
Ankara talvi
Vladimir Putin on ihailemansa Josif Stalinin jalanjäljillä. Ukrainassa on taas holodomorin, 1930-luvun kansanmurhan aika. Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa kuoli silloin nälkään miljoonia ihmisiä.
Se oli hinta maatalouden kollektivisoinnista ja viljan pakko-otosta valtion haltuun. Inhimillinen hätä ei kiinnostanut Stalinia. Stalin halusi vain rangaista tahtoonsa alistumattomia ukrainalaisia.
Nyt samalla asialla on sotakentillä epäonnistunut Putin. Raukkamaisilla iskuillaan hän on tehnyt ukrainalaisten elämästä helvetin. Ukraina on etelämpänä kuin Suomi, mutta sielläkin on ankara talvi – varsinkin, kun ei ole sähköä, ei ole vettä eikä arjen elämän edellytyksiä.
Pommiakin tulee Ukrainassa niskaan milloin tahansa ja missä tahansa.
Sergei-kolmikko
Musta on marraskuu, kortilla hymypojat. Nyt tarvittaisiin arjen auringonsäteitä. Kun Koikkalainen ei heitä yrmyjen suomalaisten joukosta keksi, niin käännytään itänaapurin puoleen.
Alan huippuja ovat Sergei Šoigu, Sergei Surovikin ja Sergei Lavrov.
Sergeit ovat Venäjän eliittiä. Šoigu on puolustusministeri, Lavrov ulkoministeri ja Surovikin – Syyrian teurastajaksikin mainittu – Venäjän Ukrainan-joukkojen komentaja.
Nämä hilpeät veikkoset pimentävät taivaalta tähdetkin. Olkoot siis vain omat itsensä. Miltä näyttäisi, jos kolmikolla olisi tekosiensa päälle naamatkin korvissa?
Lyhytnäköinen musabisnes
Länsi-Suomi kertoi, että Jake Nymanilta on tulossa muistelmat. Nykymenoa radiolegenda sanoo lyhytnäköiseksi.
”Kun joku menestyy, otetaan rahat pois. Pitkäjänteistä työtä harva levyfirma enää harrastaa.”
Ulkomusiikilliset seikat, kuten artistin habitus, painavat entistä enemmän.
”Vanha kunnon ruutupaitainen rokkibändi paskat välittää tuommoisista asioista. Tässä on, ottakaa tai jättäkää. Kyllä minulla on hirveä ikävä CCR-tyyppisiä bändejä, joilla oli musiikkia tehdessä hauskaa.”
Totta joka sana. Ikävä, että muutos ei koske vain musiikkibisnestä.
Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!