Suomi ei ole enää holhous- ja kyttäysyhteiskunta – Jopa alkoholipolitiikka on yhä suvaitsevampaa
Pontikkaa ei saa keittää. ”Se on pieni paha sen rinnalla, että Suomi on terve kansalaisyhteiskunta”, Koikkalainen kirjoittaa.
Koikkalainen on Seuran kolumnisti.
Suomi on vapaa maa, mutta petrattavaakin on. Esimerkiksi pontikan keitto on kielletty. Sitä ei saa tehdä edes pienimuotoisena harrastuksena. Kiljua saa tehdä omiksi tarpeiksi, mutta ei myyntiin.
Pari viikkoa sitten Koikkalainen kertoi, kuinka poliisi särki Tammelan Torron kylässä pienen pontikkatehtaan. Uutinen oli Helsingin Sanomien ajankuva 50 vuoden takaa. Koikkalaisen jutun juju ei ollut raportoida arjen poliisityöstä vaan se, kuinka Suomi on muuttunut parempaan suuntaan. Se ei ole enää holhous- ja kyttäysyhteiskunta. Jopa alkoholipolitiikka on entistä suvaitsevaisempaa.
Asiat pitää aina laittaa isompiin yhteyksiin, niin pontikan keittokin. Ei olisi tarkoituksenmukaista, että vähäisiksi valitetut poliisin voimavarat suunnattaisiin nyt pontikankeittäjien kyttäämiseen samaan aikaan, kun ihmiset saavat hätätilanteessa odottaa esimerkiksi Lapissa turhaan poliisipartiota paikalle.
Kyse on maan ilmapiiristä. Kyse on moraalista. Asiat eivät kohennu syyllisiä etsimällä. Kyttäävässä yhteiskunnassa ei ole kenenkään hyvä olla. Ei kyttääjänkään. Kyttäyksen lisääntymisestä on taas merkkejä Venäjältäkin, jossa kansalaisten ilmiannot toisistaan ovat Ukrainan sodan myötä vain lisääntyneet.
Pontikankeittäjien kyttäys on marginaalia
Kokonaiskuvaa nyky-Suomen pontikankeitosta ei ole. Sitä taatusti tapahtuu, mutta elintason nousun myötä keitto on vähentynyt verrattuna esimerkiksi Koikkalaisen opiskeluaikoihin. Jos Koikkalainen oikein muistaa, niin silloinkin se oli opiskelija-asuntolassa lähinnä kokeiluluontoista ja se vähä, mitä keitettiin, juotiin irvistellen äkkiä parempiin suihin. Aivan varma ei ole, menikö se kaikki se juuri näin.
Pontikankeittäjien kyttäys on marginaalia. Yhteiskuntarauha olisi Torron kylässäkin säilynyt, vaikka poliisi olisi jättänyt pienviljelijän pontikkatehtaan särkemättä ja pontikkalitrat maahan kaatamatta. Lakia heidän piti kuitenkin noudattaa. Kallista oli kansalaisille siihen aikaan sekin, että harvan kauppaverkoston vuoksi monen piti ottaa rokulipäivä hakeakseen laillisesti jotain mieltä keventävää.
Pontikkaa ei saa keittää Suomessa. Se on pieni paha sen rinnalla, että Suomi on terve kansalaisyhteiskunta, sen oikeuslaitos on riippumaton ja sananvapaus on maailman kärkeä. Korruptio ei rehota. Rangaistuksetta saa sanoa ääneen senkin, minkä sylki suuhun tuo. Vastuusta se ei kuitenkaan vapauta.
Joka neljäs ukrainalainen on nyt pakolainen
Ukrainan sota ei ole ohi. Kauheat paljastukset Venäjän sotilaiden hirmutöistä jatkuvat. Yksitoista miljoonaa ukrainalaista on jo joutunut jättämään kotinsa. Ukrainan 44 miljoonasta asukkaasta joka neljäs on pakolainen.
Ihmetteleekö vielä joku, miksi Suomi hakee Naton jäsenyyttä?