Uudet aluevaalit eivät tuoneet uusia päättäjiä nimeksikään – ”Naftaliinista kaivetut puolueparratkin menivät kaikki heilahtamalla läpi”

Uudet vaalit ilahduttivat toki onnistuneita puolueita, mutta matala äänestysprosentti, pikkukuntien jääminen isompien jalkoihin ja tuttujen päättäjien kovat äänisaaliit eivät ole demokratiaa parhaimmillaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran kolumnisti.

Uudet vaalit ilahduttivat toki onnistuneita puolueita, mutta matala äänestysprosentti, pikkukuntien jääminen isompien jalkoihin ja tuttujen päättäjien kovat äänisaaliit eivät ole demokratiaa parhaimmillaan.
Teksti:
Koikkalainen

Turvallisuus ratkaisi epävakaissa oloissa. Maan historian ensimmäiset aluevaalit pelattiin varman päälle. Tulos oli ennen kaikkea kolmen vanhan puolueen potti. Vaalien jälkeisenä maanantaina heräsivät kokoomuslaiset, demarit ja kepulaiset kautta maan tyytyväisinä uuteen aamuun. Äänistä lohkesi kokoomukselle 21,6, sdp:lle 19,3 ja kepulle 19,2 prosenttia.

Paljon apeampina aloittelivat uutta viikkoa perussuomalaiset ja vihreät. He saivat annetuista äänistä vain 11,1 ja 7,4 prosenttia. Koska aluevaalit olivat laatuaan ensimmäiset, aivan tarkka vertailu aikaisempaan kannatuspohjaan ei ole mahdollista. Kannatuksen pudotus oli silti molemmille täysin selvä.

Helpotusta kepulle

Aluevaalit eivät loistaneet äänestysvilkkaudella. Se oli surkea. Vuoden takaisissa kuntavaaleissa kauhisteltiin äänestysprosenttia 55,1, mutta aluevaaleissa se oli vain 47,5. Pahimmin vähäinen vaali-innostus puraisi perussuomalaisten kannatukseen. Vihreät tulivat heti perässä. Hyvinvointialueiden kaikista aluevaltuutettujen paikoista keskusta otti 297, kokoomus 289 ja sdp 275.

Jos Riikka Purra (ps.) oli vaalihumussa vaisu, sitäkin isommin otti ilon irti keskustan Annika Saarikko. Menestys ensimmäisissä vaaleissa vuosikausien sote-rupeaman jälkeen oli puoluejohtajalle suunnaton helpotus. Se merkitsi keskustan pitkän korpivaelluksen päättymistä ja nousua kuluttavasta alamäestä takaisin suurten puolueiden joukkoon.

Vaalitulos näkyy varmasti jo pitkään kipuilleessa hallitusyhteistyössä. Lisäpainetta tulee – jos ei keskustan riveistä, niin varmasti vihreitten joukosta. Edessä on pitkä ja vaikea kevät. Soivatko jo kellot, Maria Ohisalon tuuraaja Iiris Suomela?

Lue myös: Kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli historiallisen matala – Kaikkein vähiten ääniä annettiin Pieksämäellä

Samat naamat joka vaaleissa

Ennen vaaleja Koikkalainen esitti hurskaan toivomuksen, että haettaisiin uusia kasvoja eikä äänestettäisi istuvia kansanedustajia eikä edes näkyviä kuntapoliitikkoja. Kaino pyyntö vallan hajauttamisesta meni täysin harakoille. Valittujen etunenässä pönöttivät järjestään vanhat naamat. Naftaliinista kaivetut puolueparratkin menivät kaikki heilahtamalla läpi. Ei siinä mitään. Koikkalainen ainakin varoitti.

Myös toinen pelko toteutui. Suuret kaupungit jyräsivät ympärillään olevat pienet kaupungit ja kunnat. Ylen mukaan 51 kuntaa ei saanut ainuttakaan hyvinvointivaltuutettua. Se ei tiedä jatkossa hyvää tasapuolisessa palvelujen jaossa. Valitut tietävät, että äänestäjät seuraavat tarkasti, miten he toimivat. Hairahtua ei saa. Kotiin päin on pakko vetää. Tästäkin Koikkalainen varoitti.

Kansa on puhunut. Tarkemmin sanottuna tosin ei edes joka toinen äänioikeutettu kansalainen. Näillä jatketaan. Uusia vaaleja tulee, mutta lääkäriin pitää päästä ehkä vielä tänään.

Lue kaikki Koikkalaisen jutut tästä!

Lue myös: Onko neljä työtä jo liikaa? Aluevaltuustoihin kuusi ministeriä – Annika Saarikko: ”Vaikuttaminen monella taholla vaatii kalenterin suunnittelua”

Valtiovarainministeri Annika Saarikko

Valtiovarainministeri Annika Saarikolla oli keskustan puheenjohtajana vaalivalvojaisissa syytä iloon puolueen menestyttyä aluevaaleissa. © Lehtikuva

X