Aika hypätä kattilasta – Mari Pantsar: ”Ilmastokriisi on niin sanotusti pirullinen ongelma”

”Ilmastokriisi on niin sanotusti pirullinen ongelma, koska sitä kiihdyttävät päästöt liittyvät lähes kaikkeen ihmistoimintaan”, Mari Pantsar kirjoittaa kolumnissaan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mari Pantsar on Sitran johtaja ja dosentti.

"Ilmastokriisi on niin sanotusti pirullinen ongelma, koska sitä kiihdyttävät päästöt liittyvät lähes kaikkeen ihmistoimintaan", Mari Pantsar kirjoittaa kolumnissaan.
Teksti: Mari Pantsar

Kun sammakko tiputetaan veteen, jota aletaan kuumentamaan hitaasti, sammakko pysyy paikallaan, ja sen elimistö pyrkii sopeutumaan muuttuvaan lämpötilaan.

Kun vesi kuumenee liikaa, sammakko kuolee. Jos sammakko tiputettaisiin yht’äkkiä kuumaan veteen, se hyppäisi heti pois ja pelastuisi.

Vertauksessa sammakko käyttää kaiken voimansa sopeutuakseen, eikä ymmärrä, että ensisijaisesti sen on päästävä pois ennen kuin tilanne kehittyy liian pahaksi.

Ihminen kuin sammakko, kun ilmasto kuumenee

Me ihmiset toimimme sammakon tavoin, kun ilmasto kuumenee. Ongelma on ollut tiedossa vuosikymmeniä. Silti monet ajattelevat, että pärjäämme jatkossakin pienillä muutoksilla – olemmehan pärjänneet ennenkin.

Rakennamme valleja tulvia ja nousevaa merenpintaa vastaan. Ostamme ilmalämpöpumppuja kotien jäähdyttämiseen helteillä. Tutkimusten mukaan emme enää noteeraa poikkeuksellista säätä, kun siitä tulee toistuvaa.

Ilmasto kaipaa toimia jo tänään.

Ilmasto kaipaa toimia jo tänään. © iStock

Hiipivät uhkat vaikeita käsitellä

Ihmisen on vaikea käsitellä hitaasti hiipiviä uhkia – etenkin, jos niiden torjuminen vaatii toimia tänään, mutta pahimmat vaikutukset olisivat edessä vasta tulevaisuudessa.

Nopeasti ilmaantuviin ongelmiin ratkaisutarmoa löytyy. Kun koronavirus alkoi levitä, viranomaiset ja yritykset ottivat uhan vakavasti. Muutamassa viikossa joka kymmenes maapallon asukas laitettiin jonkinasteiseen karanteeniin, lentoreittejä suljettiin, hotelleja eristettiin.

Nopeat torjuntatoimet nyt tarpeen

Yhtä lailla nopeat torjuntatoimet ovat tarpeen ilmaston kuumenemisen suhteen. Se uhkaa vakavasti globaalia ruokaturvaa ja makean veden saantia. Valtava määrä lajeja on vaarassa kuolla sukupuuttoon ja nouseva merenpinta sekä sään ääri-ilmiöt vaikeuttavat yhteiskuntien peruspalvelujen hoitamista.

Ilmastokriisi on niin sanotusti pirullinen ongelma, koska sitä kiihdyttävät päästöt liittyvät lähes kaikkeen ihmistoimintaan eikä täydellisiä ratkaisuja ole.

Ilmastokriisi vaatii toimia

Emme tiedä tarkkaan, milloin lämpeneminen alkaa vahvistaa itse itseään ilman ihmisen vaikutusta, esimerkiksi ikiroudasta ja merenpohjasta vapautuvan metaanin takia. Tällöin globaali keskilämpötila voi nousta jopa viidellä asteella ja merenpinta useita kymmeniä metrejä pitkällä aikavälillä – monet alueet muuttuisivat elinkelvottomiksi ihmiselle.

Ilmastotiede sanoo, että kasvihuonekaasupäästöt pitää puolittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Meidän pitää nopeasti luopua kivihiilestä, turpeesta, öljystä ja maakaasusta ja korvata nämä vähäpäästöisillä energianlähteillä. Samalla pitää poistaa hiiltä ilmakehästä kestävällä maankäytöllä ja teknisillä ratkaisuilla.

Oliver Clerkin vanha, tuttu ”sammakko kuumassa vedessä”-vertaus pitää edelleen kutinsa.

Voimme kuitenkin vielä hypätä kattilasta. Vesi kuumenee, mutta se ei ole vielä lamaannuttanut meitä.

On päättäväisten ilmastotoimien aika.

Lue muut Mari Pantsarin kolumnit tästä.

Lue myös: Kuvareportaasi kalastaja Jouko Saaren arjesta Muoniossa – Pohjoisessa sään ja kelien vaikutusta ei voi saaressa asuva aliarvioida

X