Kokoaan suurempi Suomi – Mari Pantsar: ”Suomen kannattaa satsata entistä enemmän tulevaisuuden kilpailukykyyn”
”Jos Suomi pelaa korttinsa fiksusti, voimme kestävällä elvytyksellä saada paitsi oman taloutemme nousuun myös kehittää voittajaratkaisuja maailman isojen ongelmien hoitoon.”
Mari Pantsar on Sitran johtaja ja dosentti.
Intiasta vyöryy uutisia. Koronan runtelemassa maassa sirkkaparvi on tuhonnut laajalti ruokasatoa.
Ilmastokriisin turboama hirmumyrsky Amphan aiheutti yli 10 miljoonan ihmisen evakuoinnin ja yli sadan ihmisen kuoleman.
Vastoinkäymiset kruunasi lähes 50 asteen käristävä kuumuus.
Maassa oli jo aiemmin satoja miljoonia köyhyydessä eläviä ihmisiä. Ilmastonmuutos on vähentänyt sademääriä.
Ennusteiden mukaan 21 suurkaupungista, joissa asuu yhteensä noin 20 kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, voi pohjavesi loppua lähivuosina.
Lisäksi maassa on suurin osa maailman saastuneimmista kaupungeista.
Koronakriisi, ilmastokriisi, talouskriisi
Nyt Intia, kuten muutkin maat, kohtaavat koronakriisin ja ilmastokriisin lisäksi myös syvenevän talouskriisin. Suurena vaarana on, että elvytys tehdään perinteisin keinoin, rakentamalla uusia fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia.
Silloin lyötäisiin bensaa maailmanlaajuisen ilmastokriisin liekkeihin ja pahennettaisiin entisestään myös Intiaa koettelevia sään ääri-ilmiöitä.
Lopulta kaikki maat kärsisivät, sillä ilmastokriisissä ei ole voittajia.
Pohjolasta katsottuna kaukaisen Intian tilanne on surullinen.
Eikä Intia ole ainoa maa, joka kärsii näistä ongelmista.
Voisiko Suomi jotenkin auttaa?
Katse tulevaisuuden kilpailukykyyn
Yksi tapa on, että Suomi voi kehittää kustannustehokkaita ja vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja ja myydä niitä Intian kaltaisiin maihin, kun nämä jälleenrakentavat talouttaan.
Näillä voitaisiin ratkaista ilmansaaste- ja päästöongelmia, parantaa tuottavuutta ja nostaa ihmisiä elämänpolulle saasteiden tieltä.
Ratkaisujen kehittäminen ja tuotanto toisivat Suomeen lisää työpaikkoja ja vientituloja. Ne myös auttaisivat maailmanlaajuisen ilmastokriisin ratkaisemisessa.
Kun koko maailman talous on pandemian seurauksena lamaantunut, voi myös Suomessa yritysten olla vaikeampaa investoida uusien ratkaisujen kehittämiseen.
Siksi koronakriisin jälkeisessä elvytyksessä Suomen kannattaa satsata entistä enemmän tulevaisuuden kilpailukykyyn.
On järkevää panostaa elvytysvaroja juuri sellaisten ratkaisujen kehittämiseen ja monistamiseen, joilla voidaan vähentää ilmastopäästöjä Suomessa ja muualla maailmassa, vaikkapa Intiassa.
Sielläkin kun päästöt pitäisi saada reilusti alle puoleen nykyisistä seuraavan 30 vuoden aikana.
Jos muut seisovat paikallaan, tarjoutuu edelläkävijöille menestymisen paikka.
Jos Suomi pelaa korttinsa fiksusti, voimme kestävällä elvytyksellä saada paitsi oman taloutemme nousuun myös kehittää voittajaratkaisuja maailman isojen ongelmien hoitoon.
Kestävässä elvytyksessä kaikki hyötyvät – eikä vähiten Suomi itse.
Lue kaikki Mari Pantsarin kolumnit tästä.