Mitä nuoret haluavat kertoa? – Mari Pantsar: ”Ilmastonuorilla on todellinen huoli siitä, minkä varaan elämäänsä tai unelmiaan uskaltaa rakentaa”
”Toiseksi nuoret toivovat laajempaa keskustelua tulevaisuudesta: minkälaista maailmaa ja Suomea halutaan ylipäätään rakentaa”, Mari Pantsar kirjoittaa kolumnissaan.
Mari Pantsar on Sitran johtaja ja dosentti.
Suomen 103. itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa on syytä kumartaa ja kiittää niitä, jotka ovat uhrauksillaan ja kovalla työllään rakentaneet itsenäisen maan ja hyvinvointimme. Ilman sotiemme veteraanien ja monien muiden suomalaisten päättäväistä työtä elämämme näyttäisi kovin erilaiselta. Nyt on myös hyvä katsoa eteenpäin ja kysyä, miten tulevaisuuden päättäjät, tämän päivän nuoret, huomisen näkevät.
Nuoret maskotin roolissa ilmastokeskusteluissa
Vähän aikaa sitten nuorisotutkijat ja Sitra selvittivät ilmastoasioissa aktiivisten nuorten tulevaisuuden näkymiä. Yhden tutkimuksen perusteella ei voi vetää laajoja johtopäätöksiä, sillä nuoret ovat monipuolinen joukko ihmisiä erilaisin taustoin ja ajatuksin.
Haluan kuitenkin nostaa muutaman asian esiin.
Ilmastonuorilla on todellinen huoli siitä, minkä varaan elämäänsä tai unelmiaan uskaltaa rakentaa maapallon kantokyvyn natistessa liitoksistaan. Monesta tuntuu, että heitä ei oteta tarpeeksi vakavasti. Nuoria kyllä pyydetään mukaan ilmastokeskusteluihin, mutta heille annetaan usein maskotin rooli ja kysytään tunteisiin liittyviä kysymyksiä – tunteet ikään kuin ulkoistetaan nuorille, ja asiakeskustelu rajataan aikuisten kentäksi.
Toiseksi nuoret toivovat laajempaa keskustelua tulevaisuudesta: minkälaista maailmaa ja Suomea halutaan ylipäätään rakentaa. Nyt monista tuntuu, että vakavaa keskustelua käydään poliittisissa pöydissä suljettujen ovien takana. Poissa ovat ne, joita asia eniten koskee.
Kolmanneksi nousi esiin demokratian kannalta huolestuttava seikka. Monen ilmastoasioissa aktiivisen nuoren usko poliittisiin päättäjiin on rapautumassa. Juhlapuheista huolimatta tekoja on liian vähän. Julkinen keskustelu pyörii taloudellisten asioiden ja teknologian ympärillä, kun taas iso kuva huomisesta jää sivuun.
Ääni kuuluviin, kuten demokratiaan kuuluu
Nuoret eivät kuitenkaan ole antamassa periksi. He ovat valmiita taistelemaan elinkelpoisesta planeetasta ja unelmistaan. He näkevät, että synkkyyteen ei ole varaa vaipua. Nuoret vaativat äänensä kuuluviin, kuten demokratiaan kuuluu.
Nuorten osallisuutta ilmastokeskustelussa painotti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö viime vuonna:
”Nuoret sen ovat ainakin ymmärtäneet, että asialla on kiire. Hyvä niin…. Heidän ääntään on kuultava, sillä he ovat todellisia asianomistajia.”
Ilmastoasioista huolestuneet he ovat selvästi kertoneet haluavansa osallistua tulevaisuuden rakentamiseen. Meidän aikuisten ja erityisesti päättäjien pitäisi ottaa nuorten viesti vakavasti. Se tarkoittaa tekoja.
Nuoret puolustavat tulevaisuutta, josta aiemmat sukupolvet maksoivat kalliin hinnan. Seisomalla heidän rinnallaan voimme osoittaa suurinta arvostusta itsenäisen maamme rakentajille.
Lue kaikki Mari Pantsarin kolumnit tästä.