Mari Pantsar: ”Kiertotalous on ainoa tapa, jolla nykyiset 7,7 miljardia ihmistä voivat elää hyvää elämää”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mari Pantsar on Sitran johtaja ja dosentti.
Mari Pantsar on Sitran johtaja ja dosentti. © Tommi Tuomi / Otavamedia
”Olisiko meidän aika miettiä kysymystä: onko meillä oikeutusta luonnonvarojen ylikulutukseen ja ympäristön pilaamiseen?” Mari Pantsar kirjoittaa Seuran kolumnissaan.

Yhdysvalloista levisi hiljattain surullinen kuva karhusta, joka ui järvessä muoviastia päähänsä juuttuneena. Onneksi kalastamassa ollut perhe sai sen pelastettua.

Kuva kuvasi paitsi eläimen ahdinkoa, myös tehotonta, luonnonvaroja tuhlaavaa talousmalliamme. Siinä lyhytikäiset tuotteet päätyvät usein jätteinä kaatopaikalle tai ympäristöön, jossa ne aiheuttavat harmia luonnolle.

Suomessakin on viime aikoina törmännyt usein täysiin roskapönttöihin, joita ympäröi roskakasat. Katujen varsilla näkee kahvikuppeja ja pikaruokapakkauksia. Kertakäyttöhansikkaita ja maskeja lojuu pitkin teiden pientareita.

Tuhlailutalous perustuu harhaan, että voisimme käyttää loputtomiin luonnonvaroja, valmistaa niistä massoittain edullisia tuotteita ja heittää nämä käytön jälkeen pois tehdäksemme tilaa uusille pikatuotteille.

Tuhlailutalous perustuu harhaan, että voisimme käyttää loputtomiin luonnonvaroja.

Tuhlailun yksi kääntöpuoli on, että osa luonnonvaroista uhkaa loppua maailmasta tai niiden hinta voi nousta niin korkeaksi, että vain harvoilla on niihin varaa. Me nykyiset sukupolvet olemmekin rakentaneet hyvinvointimme luonnon kohtuuttoman hyväksikäytön varaan. Lapsille ja lapsenlapsille uhkaa jäädä köyhtynyt maa.

Ongelmaan löytyy ratkaisu

Toisaalta jotkut maat suunnittelevat jo hankkeita, joissa kuun ja muiden planeettojen luonnonvaroja voitaisiin hyödyntää, kun planeetta Maan resurssit hiipuvat.

Ongelmaan onneksi löytyy helpompikin ratkaisu: kiertotalous. Siinä hyödynnetään uudestaan ja uudestaan jo käytössä olevia luonnonvaroja, jolloin ne tuovat arvoa käyttäjilleen ja talouteen useaan kertaan. Tuotteista tehdään pitkäikäisiä ja ne voi myös korjata. Jätettä ei juurikaan synny.

Ihmiskunta eli itse asiassa kauan kiertotaloudessa ja lähes kaikki materiaalit hyödynnettiin tehokkaasti. Biojätteet vietiin tunkioille ja niiden ravinteissa kasvatettiin esimerkiksi kurpitsoja. Vaatteet käytettiin loppuun saakka ja lopulta tekstiileistä tehtiin mattoja. Pakkauskulttuuri oli erilaista kuin tänään.

Silti monet ihmiset elivät ihan tyytyväisinä. Hyvinvointi ei riippunut siitä, kuinka monta uutta tuotetta pystyi ostamaan ja omistamaan.

Kiertotalous säästää luonnonvaroja myös tuleville sukupolville

Kun Suomen vaurastuminen alkoi 1950-luvulla, seuraavina vuosikymmeninä alettiin tarvita koko ajan isompia kaatopaikkoja.

Olisiko meillä jotain opittavaa vanhan kansan viisaudesta?

Olisiko meidän aika miettiä kysymystä: onko meillä oikeutusta luonnonvarojen ylikulutukseen ja ympäristön pilaamiseen?

Kiertotalous on ainoa tapa, jolla nykyiset 7,7 miljardia ihmistä voivat elää hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa säästäen luonnonvaroja myös tuleville sukupolville.

Kiertotaloudessa raaka-aineita ei tarvitse hakea kuusta asti.

Lue kaikki Mari Pantsarin kolumnit tästä.

X