Mihin jäivät palkankorotukset? – Mari Pantsar: ”Terveyttämme ja yhteiskunnan rakenteita pitivät pystyssä erityisesti terveysalan ammattilaiset”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mari Pantsar on Sitran johtaja ja dosentti.
Mari Pantsar on Sitran johtaja ja dosentti. © Tommi Tuomi / Otavamedia
”Sairaanhoitajat, lääkärit ja monet muut työskentelivät koronakeväänä vaikeissa olosuhteissa, jopa oman ja perheensä terveyden uhalla”, Mari Pantsar kirjoittaa terveysalan ammattilaisten panoksesta.

Suomi on kulkemassa kohti toista korona-aaltoa. Ensimmäisestä selvisimme verrattain hyvin. Kiitos kuuluu kaikille suomalaisille, jotka pitivät yhtä etäisyyden muodossa ja noudattivat yhteisiä pelisääntöjä.

Terveysalan ammattilainen Meilahden teho-osaston Sairaanhoitaja Terhi Tuominen-Seittonen

Meilahden teho-osaston sairaanhoitajalla Terhi Tuominen-Seittosella on yksi toive suomalaisille koronaepidemian aikana: pysykää kotona. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Terveysalan – ja monen muun sektorin tärkeät ammattilaiset

Koronakevään aikana terveyttämme ja yhteiskunnan rakenteita pitivät pystyssä erityisesti terveysalan ammattilaiset. Sairaanhoitajat, lääkärit ja monet muut työskentelivät vaikeissa olosuhteissa, jopa oman ja perheensä terveyden uhalla.

Samoin monet näkymättömämmät sankarit ruoka- ja logistiikkaketjuissa, puhtaanapidon ja teollisuuden töissä, kouluissa ja kasvatuksessa sekä monilla muilla aloilla pitivät Suomea auki ja pystyssä.

Harva heistä pyysi erityiskiitosta tai huomiota.

Akuutin kriisin aikana sankareita kiiteltiin ja esimerkiksi sairaanhoitajille ehdotettiin palkankorotuksia. Niitä ei kuitenkaan herunut.

Ja kun suurin terveysuhka seestyi kesän aikana, kiitollisuuttakaan ei juuri enää muistettu julkisesti osoittaa.

Luonto vaatii konkreettisia tekoja

Toinen terveytemme hoitaja, luonto, tekee yhtä hiljaa ja huomiota hakematta elintärkeää työtään. Se tarjoaa meille ilmaiseksi palveluitaan, jotka mahdollistavat terveytemme ja hyvinvointimme.

Luonto tuottaa ruokaa, puhdasta vettä ja puhdasta ilmaa.

Luonto myös antaa mielenrauhaa, vähentää stressiä ja lisää keskittymiskykyä niin pandemian aikana kuin muulloinkin. Sen syli toivottaa aina tervetulleeksi.

Jos luonto voi hyvin, myös ihmisellä on mahdollisuus voida hyvin.

Luonto ei kuitenkaan pelkistä puheistamme ja lämpimistä ajatuksistamme piittaa. Sen hyvinvointi vaatii konkreettisia tekoja, sillä olemme hyväksikäyttäneet sitä jo liikaa.

Meidän pitää ottaa luontoarvot ja niiden säilyttäminen paremmin huomioon talouskäytössä, lisätä suojelualueita ja vähentää luonnon tuhoamista ja saastuttamista, jotta se, mitä luonnosta ylipäätään on jäljellä, tarjoaisi jatkossakin meille tärkeitä palveluitaan.

Pelkästään itsekkäiden terveydellisten syiden vuoksi kannattaisi huomioida luonnon monimuotoisuus ennen kuin akuutti luontokato iskee koronan lailla päällemme. Monen vaakakupissa tosin painavat – syystäkin – myös eettiset asiat kuten eläinten hyvinvointi ja oikeus elämään.

Jos eliölajit kuolevat, niitä ei saa enää koskaan takaisin. Emme tiedä tarkkaan, mikä on luonnon systeemin kriittinen kohta, jonka häviämisen jälkeen koko korttitalo sortuu ja sen järjestelmät romahtavat.

Sen tiedämme, että jos luonto menettää kykynsä tuottaa meille palvelujaan, joutuvat nykyaikainen lääketiede ja kovasti arvostamamme terveysalan ammattilaiset täysin mahdottoman eteen.

Koronakriisin kiihtyessä voisimmekin pohtia vakavasti, millaisin konkreettisin teoin osoitamme kiitollisuuttamme näille kahdelle hyvinvointimme sankarille: terveysalan ammattilaisille ja luonnolle.

Lue kaikki Mari Pantsarin kolumnit tästä.

X