Paasikivi teki sisäpiirikauppaa - porvarillinen senaatti perusti ensimmäisen valtionyhtiön

Itsenäisyysvuoden 1917 välittömiin seurauksiin kuuluivat valtionyhtiöt. Niistä ensimmäisin, suurin ja kaunein oli Gutzeit, nykyisen Stora Enson juuri.

Joku saattaa kuvitella, että valtionyhtiöt ovat sosialistien luomuksia. Pörssifirma Gutzeitin osake-enemmistön oston hyväksyneessä eduskunnassa oli syksyllä 1918 kuitenkin vain yksi sosialisti: edelliskevään punakapinan alusta alkaen tuominnut kirvesmies ja ammattiyhdistysjohtaja Matti Paasivuori. Sdp:n yli yhdeksästäkymmenestä kansanedustajasta osa virui vankileireillä. Iso osa oli poliittisina pakolaisina naapurimaissa, sikäli kuin pelastuivat kapinakevään kostoaallosta.

Maata hallitsi J. K Paasikiven senaatti porvarillisen tynkä-eduskunnan varassa. Paasikivi oli siviilissä suurimman liikepankin Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja. Muut senaattorit olivat samasta puusta veistettyjä, ja Paasikiven tapaan vain väliaikaisessa lainassa suurliike-elämän yläkerroksista.

Sosialismin sijasta pankkiirisenaatti perusteli Gutzeit-kauppaa kiinnittämällä eduskunnan ”vakavaa huomiota siihen, että ulkomaisissa rahamiespiireissä on havaittavissa pyrkimystä päästä käsiksi Suomen koskiin ja metsiin.” Gutzeit oli tällaisten omistajayhtiö. Puolen miljoonan hehtaarin metsineen se oli maan isoin yksityinen maanomistaja ja yksi suurimmista vientiyrityksistä.

Gutzeitin osake-enemmistön Suomen valtiolle myyneille norjalaisille suurliikemiehille kauppa oli hyvä. Saksaa pelkäävät norjalaiset pääsivät eroon poliittisesta riskisijoituksesta Berliinin etupiiriin liitetyllä pohjolan balkanilla. Suomalainen yksityispankkiiri Allan Hjelt, joka kokosi Gutzeitin ”norjalaisen konsortion” ja myi osakesalkun Suomen valtiolle, teki myös hyvän tilin.

Olisikohan Gutzeit-afääriä edes syntynyt ilman Hjeltiä? Senaatti ei ollut asiassa aktiivinen, vaan pelkästään reagoi pankkiirin tarjoukseen. Vai oliko peräti niin, että kuvioista oli etukäteen sovittu yksityisten sijoittaja- ja pankkipartnereiden kanssa jo siinä vaiheessa, kun Hjelt ryhtyi haalimaan Gutzeitin osakkeita?

Veikeää Gutzeit-kuviossa on, että ison diilin kotiin hoitanut Hjeltin pankkiiriliike yhdistettiin vähän myöhemmin Emissioniyhtiöön. Emissioni oli Suomen ensimmäinen kehitysyhtiö, perustettu 1916 kuuman kasinotalouden tunnelmissa. Kaikkein veikeintä kuitenkin oli, että Emissionin pääomistajia olivat wallenbergiläis-ehrnroothilainen Privatbanken ja Paasikiven johtama Kansallispankki. Pääjohtaja Paasikivi istui yhtä aikaa maan ja Emissioniyhtiön hallituksessa.

Tarinan opetus: sisäpiirit ovat aina hyödyllisiä sampojen synnytyksessä.