Markus Kajo kertoo, miten suomalaiset ja ranskalaiset eroavat toisistaan – ”Ranskalainen joutuu syömään jopa nilviäisiä”

Se on, hyvät ystävät, kesä ja vieläpä olympialaisten aika! Jei! Niitä vietetään Suomessa ja Ranskassa. Siis Suomen kesää vietetään Suomessa ja olympialaisia Ranskassa. Tästä innostuneena ajattelin kertoilla molemmista maista ja kansoista. Alkaa!

Markus Kajo kertoo, mitä suomalaiset ja ranskalaiset ovat keksineet

Suomalaiset ovat keksineet Abloy-lukon, AIV-rehun, ALD-atomikerroskasvatuksen, astiakaapin, aurinkovoimaisen vedenpuhdistuksen, aurinkotuulipurjeen, automaattisähkölautan, azipodin, elektronisen passin, graafisen nettiselaimen, heijastimen, heitettävän yleisömikrofonin, hormonikierukan, Hyptoniitin, ilmaisen kouluruokailun, ilmaproteiinin, itseorganisoituvan kartan eli neuroverkkomallin, IRCin, jäänmurtajan, kasapanoksen, lentokoneiden “mustan laatikon”, kolesterolinvähennysmargariinin, ksylitolin, KylChapin, liekkisulatuksen, Linuxin, luistimet, maitohappobakteerituotteet, Molotovin cocktailin, Nordic Gold -metalliseoksen, pelastuspulkan, pottiputki-istuttimen, Rapala-uistimen, saunan, savustuspussin, SSL:n, Suomi-konepistoolin, sykemittarin, tekstiviestit, tuulipystyturbiinin, äitiyspakkauksen, älysormuksen ja äänielokuvat.

Ranskalaiset ovat keksineet kynänteroittimen ja peltipurkin.

Markus Kajo vertailee kansoja

Kun on syynätty myymälävarkaita, on havaittu, että elintarvikkeista kaikkein eniten varastetaan juustoa. Jokainen ranskalainen syökin vuodessa yli kaksitoista kiloa enemmän juustoa kuin me suomalaiset!

Suomalainen leipä on kunnollinen ja hyvä, se on järkevästi suunniteltu ja ­rukiista laadittu.

Ranskalainen patonki on ostajansa ­vihollinen: aina yli puolimetrisenä mutta jopa metrin pituisena vehnäpampunpiruna se on koko ajan tiellä, ei mahdu kassiin, kuivahtaa ikenet repiväksi korpuksi jo liikennevalopysähdyksen aikana, eikä pidä nälkää öylätinkään vertaa.

Siksi joutuu ranskalainen syömään jopa nilviäisiä: kaksi kolmasosaa ihmisolentojen koko maailmassa nielemistä etanoista nielläänkin ranskalaiseen ruokatorveen!

Mutta ruisleipäsyöjän ei tarvitse kyylätä hatelikosta nilviäisiä, ­matelijoita ja muita jumalattomuuksia, vaan voi hän käydä maate maha kunnon ­täytteestä turvollaan, kuten kunnon ihminen ­konsanaan.

Suomen kieli on kehittynyt ja muodostunut omista puhtaista juuristaan kuin ruisleipä.

Ranskan kieli väänneltiin, kai väkijuomien alaisena, rahvaanlatinasta. ­Vähän niin kuin kaunis rukous ”Jumal’ auta” muuttui, räähkäin käsittelyssä, kiroukseksi! Niin silleen kai muodostui ranskan ­kieli, ymmärtääkseni.

Onkin Ranska moni-ilmiöisä ja kiehtova maa, ja mieluusti asuisin siellä osan ajasta — kernaimmin sen osan, kun siellä ei ole olympialaisia!

Lue kaikki Markus Kajon kolumnit täältä.

Lue myös: Pariisi-tietovisa! Tunnetko kaupungin nähtävyydet ja historian?