Mitä oli elämä ennen etkoja ja applikaatioita?

Sanastot karttuvat, sanat elävät ja kuolevat, sanojen käyttötarkoitukset muuttuvat. Viimeistään nyt, kun itsenäisyysjuhlahumu alkaa – luojan kiitos! – olla takanapäin, jotakuinkin jokainen tietää, mitä ovat esimerkiksi etkot.

Karkeimmin ilmaistuna etkot ovat yhtä kuin ryyppäämistä kotona ennen baariin lähtöä. Nyt etkoista puhutaan jo siistein ja fiineimmin sävyin: ne ovat hovikelpoista, koko kansalle sopivaa valmistautumista juhliin samalla tavalla kuin jatkot ovat varsinaisten juhlien jatkamista pienemmällä porukalla jossain muissa tiloissa – ja ilman ajallista takarajaa.

Mitä oli elämä ennen etkoja? Sanaa ei tunnettu, mutta itse asiassa etkoja on juhlittu maailman sivu tietämättä, mistä on kysymys. Ennen vanhaan otettiin vain yksinkertaisesti pohjia ennen kuin lähdettiin baanalle.

Ei mitään uutta siis auringon alla. On se jo tiedetty ennen etkojakin, että niitä seuraavat jatkot ja pahimmassa tapauksessa myös putket.

Jatkoja puuhataan myös presidentillisissä piireissä molemmin puolin itäistä valtionrajaa. Hyvin, hyvin todennäköinen toinen kuusivuotiskausi presidenttinä odottaa niin Sauli Niinistöä, 69, kuin neljäs kausikin Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia, 65.

Suomessa ensimmäinen vaalisunnuntai on 28. tammikuuta 2018. Jos ehdokkaista kukaan ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta hyväksytyistä äänistä, edessä on toinen vaali kahden viikon kuluttua 11. helmikuuta.

Mahdollisella toisella kierroksella ehdokkaina on kaksi ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saanutta ehdokasta. Presidentti tulee siitä, joka saa eniten ääniä.

Venäjällä presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään 18. maaliskuuta 2018. Jos niissä ei ehdokkaista kukaan saa äänistä yli viittäkymmentä prosenttia, toinen kierros odottaa 8. huhtikuuta.

Vaalien alus on ollut molemmissa toisilleen ystävällismielisissä maissa varsin rauhallinen. Mielipidekyselyt ovat paljastaneet, että niin Niinistöllä kuin Putinillakin on tässä vaiheessa takanaan noin 80 prosentin kannatus. Luvut ovat vastaansanomattomat ja muiden ehdokkaiden kannalta tylyt: toista kierrosta ei tule.

Pieniä merkkejä kuitenkin on siitä, että vaalit eivät ole ainakaan Suomessa pelkkä läpihuutojuttu. Demokratioissa tapoihin nimittäin kuuluu, että vaalit ovat todelliset. Paluuta vuoden 1973 Suomeen ja Urho Kekkosen valintaan presidentiksi poikkeuslailla ilman vaaleja ei ole.

Koikkalainen ei suosittele tiettyä ehdokasta mutta sanoo, että älä anna lukujen hämätä äläkä tyydy katsomaan sivusta. Äänestäminen on etuoikeus, josta on pidettävä tiukasti kiinni.

Jos vaalien tulos on se, että Sauli Niinistö saa 80 prosentin kannatuksen ja vaalien äänestysprosentti on 80, niin kenelläkään ei ole nokan kopauttamista. Peli on reilua ja demokraattista. Ja pulinat pois, sanoisi vanha Maalaisliiton mies Johannes Virolainen.

Elämä on pieniä askelia ja hidasta sulattelua. Etkot nyt tiedetään, mutta mitäs perkeleitä ovat ne semmoiset applikaatiot?

Koulun käsityötunneilta jokainen muistaa, että ne ovat kankaan koristelua toisista kankaista leikatuilla kuvioilla. Entä sitten, kun sama tuttu termi tulee vastaan aivan eri yhteydessä? Koikkalaisella työstö on toistaiseksi siinä vaiheessa, että applikaatiot ovat akkusyöppöjä.

Sinnitellään. Pääasia on, että pysyy perässä ja mieli on hyvä.