Ekosysteemipalvelut tuottaa luonto – Sanna Hellström: ”Kuinka voisi laskea rahallisen arvon jollekin, mikä on korvaamatonta?”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kesäillan kauneus puhuttelee Mäntyharjulla.
Kesäillan kauneus puhuttelee Mäntyharjulla. © iStock
”Luonto ei ole olemassa meitä ihmisiä varten, vaan se on arvokas itsessään”, kirjoittaa Seuran kolumnisti, Korkeasaaren eläintarhan johtaja ja eläinlääkäri Sanna Hellström.

Kuulin sanan ekosysteemipalvelut ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten Uudenmaaliiton kokouksessa.

Siellä käsiteltiin maakuntakaavaa ja jonkun mielestä oli tärkeää huomioida luonnon tuottamat palvelut.

Asia kuulosti ekologiselta ja kannatettavalta, koska näin tulee huomioiduksi luonnon arvo ihmiselle ja säästetään arvokkaita alueita.

Ekosysteemipalvelut tuottaa luonto ihmisille

Ekosysteemipalvelut ovat kaikki hyvä, mitä luonto meille ihmisille tuottaa: Metsässä samoilu lisää mielen sekä kehon hyvinvointia.

Matkailuyrittäjä saa elantonsa, kun koskelle pääsee kalastamaan ja saunan jälkeen voi tuijottaa kaunista järvimaisemaa.

Geneettinen monimuotoisuus tarjoaa mahdollisuuksia kehittää uusia lääkkeitä tai funktionaalisia tekstiilejä.

Luonto yhteyttää ja fotosyntetisoi, jotta meillä on elinmahdollisuudet tällä planeetalla.

Perinteisesti luonto tuottaa raaka-aineita, energiaa ja ruokaa. Pikkulapsina opimme, että Suomi elää metsästä eli lähinnä sellusta. Luonnosta saa turvetta poltettavaksi ja talot lämpimäksi.

Metsästä voi poimia superfoodit voimaksi ja varvut koristeeksi.

Lihan voi metsästää ihan itse ja kalat kalastaa. Kerrassaan konkreettista hyötyä meille ihmisille.

”Luonnon arvojen muuntaminen rahaksi on surullista”

Tälle kaikelle voi laskea rahallisen arvon ja siten voidaan määritellä, kuinka arvokas on niitty niittynä vai olisiko kauppakeskus tai moottoritie arvokkaampi.

Voidaan laskea, kuinka kallis on kuukkelin kotimetsä vai onko se tuottoisampi tukkipuuna. Luonto säästetään vain, jos sen taloudellinen arvo on suurempi, kuin vaihtoehtoinen käyttö.

Joku varmasti haluaisi laskea luonnolle myös haittamaksuja. Valkoposkihanhen kakka pilaa kaupunkilaisen puiston ja susi vie pihalle jätetyn metsästyskoiran.

Korvaukseksi tästä harmista voidaan sitten kohtuudella valjastaa koski tai ojittaa suo.

Luonnon arvojen muuntaminen rahaksi on surullista. Luonto ei ole olemassa meitä ihmisiä varten, vaan se on arvokas itsessään.

Ei luontoa kuulu säästää siksi, että siitä on hyötyä meille.

Jos hävitämme rupiliskon tai jääleinikin, niin sellaista elämänmuotoa ei enää ole olemassa.

Eikä sellainen tule koskaan mistään takaisin. Kuinka voisi laskea rahallisen arvon jollekin, mikä on korvaamatonta?

Kaikkea ei voi mitata rahassa, eikä sen mukaan onko siitä hyötyä ihmiselle.

Eläinlajien suojelutyössä joutuu kuitenkin puhumaan rahasta.

Siitä, että luonnon säilyttämisellä on myös taloudellinen arvo, jonka voi tulouttaa vaikka matkailuelinkeinona tai kansanterveydellisenä hyötynä.

Puhun näistä asioista, jos se on tarpeen, vaikka se ärsyttää.

Lue kaikki Sanna Hellströmin kolumnit tästä.

Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.

Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori. © Tommi Tuomi / Otavamedia

Lue myös: Lapsuuden leikit lähimetsässä ja viheralueilla tukevat mielenterveyttä aikuisikään asti – Näin tutkijat oivalsivat syyn mielenterveyshäiriöihin satelliittikuvista

Lue myös: Jenni Haukio arkisten valintojen tärkeydestä: ”Meistä jokaisen tulisi kantaa oma vastuumme yltäkylläisen elämäntapamme seurauksista”

X