Korona hiljensi Korkeasaaren – Sanna Hellström kertoo arjestaan poikkeustilanteen aikana: ”Pandemian jyllätessä luonto jatkaa kulkuaan ja ensimmäinen valkoposkihanhi jo saapui”

”Virukset pääsevät muuttumaan ihmisiä tartuttaviksi, kun ihmisiä ja erilaisia eläimiä on paljon yhdessä ja kosketuksissa keskenään”, kirjoittaa Seuran kolumnisti, Korkeasaaren eläintarhan johtaja ja eläinlääkäri Sanna Hellström.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.

"Virukset pääsevät muuttumaan ihmisiä tartuttaviksi, kun ihmisiä ja erilaisia eläimiä on paljon yhdessä ja kosketuksissa keskenään", kirjoittaa Seuran kolumnisti, Korkeasaaren eläintarhan johtaja ja eläinlääkäri Sanna Hellström.
(Päivitetty: )
Teksti: Sanna Hellström

Kirjoitan tätä keskiviikkona ja Korkeasaaren eläintarha on nyt toista päivää suljettu. Vielä viime viikolla suunnittelimme työmatkoja ulkomaille ja ajattelimme, että toimintamme jatkuu jokseenkin ennallaan.

Tilanteet muuttuivat nopeasti koronan vuoksi: ensin rajoitettiin matkoja, lisättiin etätöitä ja tehostettiin siivousta ja lopulta eläintarha suljettiin. Nyt olemme varautuneet siihen, että koko terveenä oleva henkilökunta saatetaan tarvita eläinten hoitoon.

Virtuaalinen sisältö palvelee, kun koronan vuoksi eläintarha on kiinni

Suljetussa Korkeasaaren eläintarhassa monet työt jatkuvat ennallaan. Eläimet täytyy hoitaa, vaikka maassa olisi poikkeustilanne. Meidän täytyy tehdä myös puutarhatyöt ja kiinteistöjen kunnossapitoa. Vierailijat eivät pääse saareen, mutta teemme virtuaalista sisältöä, josta toivottavasti on iloa kansalle karanteenissa.

Aamuisin arvioimme työvoiman vahvuuden ja varmistamme, että meillä on tarpeeksi tekijöitä välttämättömiin eläintenhoidon tehtäviin. Toistaiseksi eläinten-hoitajat ovat pärjänneet, mutta minäkin saatan päästä pitkästä aikaa hoitamaan eläimiä.
Eläintarhaeläinlääkärin töitä en osaa, mutta kauko-ohjattuna saatan kyetä joihinkin tehtäviin.

Meillä on yksinkertaistetut ohjeet eläinten hoitoon. Tiedoissa kerrotaan mistä tuntee eläimet, voiko niiden tilaan mennä ja mitkä syövät vain kerran viikossa.

Voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole lainkaan itsestään selvää. Jos annan valkopääsakille vitamiineja, niin pitäisi tietää, saiko Bea jo oman annoksensa vai tuliko Hubert jo toista kertaa herkuttelemaan tai kun pitäisi ruokkia chantaburinsammalsammakko, niin miten sen erottaa chapansammalsammakosta.
Entäs jos pitäisi ruokkia myrkyllinen paviaanitarantula?

Koronavirus voi tarttua lepakkoihin ja kenties kädellisiin

Pandemiasta ja viruksesta on vielä paljon selvitettävää. Tutkimusta tehdään koko ajan – tähän mennessä on julkaistu yli tuhat artikkelia. Minun ei tarvitse kahlata kaikkea läpi, vaan sain referaatin meille tärkeästä tieteellisestä tiedosta Euroopan eläintarhaeläinlääkäreiden järjestöltä.

Koronaviruksia on monenlaisia ja osa niistä aiheuttaa tauteja elämissä, mutta tämä Covid19 on ihmisten tauti. Virus voi mahdollisesti tarttua joihinkin lepakkoihin ja kenties kädellisiin, mutta tältäkin osin tutkimusta täytyy vielä jatkaa.

Virukset pääsevät muuttumaan ihmisiä tartuttaviksi, kun ihmisiä ja erilaisia eläimiä on paljon yhdessä ja kosketuksissa keskenään. Laittomat eläinmarkkinat ovat yksi tällainen paikka, jossa lukuisat ihmiset ja monenlaiset villieläimet kohtaavat.

Nämä virushautomot ovat myös valtavia uhanalaisten lajien kauppapaikkoja ja aiheuttavat eläimille suurta kärsimystä. Nämä hämärät markkinat pitäisi saada lopetettua heti.

Pandemian jyllätessä luonto jatkaa kulkuaan ja ensimmäinen valkoposkihanhi saapui Korkeasaareen tänään.

Varaudumme aikaan, jolloin eläintarhan portit taas aukeavat ja hanhet ja ihmiset kohtaavat – toivottavasti sopuisasti.

Lue kaikki Sanna Hellströmin kolumnit tästä.

X