”Jossain muualla” pienenee koko ajan – Sanna Hellström: ”Voi olla, että jonain päivänä joudumme valitsemaan mitkä lajit pelastamme ja mitkä annamme kuolla”

Voisiko villieläimiä hoitaa ja suojella jossain muualla kuin eläintarhojen vankeudessa? Kyllä, jos sellaista tilaa vain jostain löytyisi. Iso osa maa-alasta on jo varattu meidän tuotantoeläimillemme ja niiden rehujen tuottamiseen, kirjoittaa Seuran kolumnisti, Korkeasaaren eläintarhan johtaja ja eläinlääkäri Sanna Hellström.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sanna Hellström on Korkeasaaren johtaja ja eläinlääketieteen tohtori.

Voisiko villieläimiä hoitaa ja suojella jossain muualla kuin eläintarhojen vankeudessa? Kyllä, jos sellaista tilaa vain jostain löytyisi. Iso osa maa-alasta on jo varattu meidän tuotantoeläimillemme ja niiden rehujen tuottamiseen, kirjoittaa Seuran kolumnisti, Korkeasaaren eläintarhan johtaja ja eläinlääkäri Sanna Hellström.
(Päivitetty: )
Teksti: Sanna Hellström

”Eläintarhojen tekemä suojelutyö on tärkeää, mutta eikö ne eläimet voisi olla jossain muualla kuin Korkeasaaressa” on usein kuulemani kommentti.

Eläimien toivotaan olevan luontaisilla elinalueillaan tai jossain toisessa eläintarhassa, jossa on enemmän tilaa tai sopivampi ilmasto tai toisenlaisessa tarhassa, joka ei olisi nimeltään eläintarha.

Paikkoja ”jossain muualla” on kuitenkin kovin vähän tarjolla.

Jane Goodall on omistanut elämänsä simpansseille. Hän on tarkkaillut niitä enemmän kuin kukaan muu ja kiertää ympäri maailmaa pelastaakseen niiden olosuhteet. Goodall tietää, kuinka vähiin simpanssien elinolosuhteet monin paikoin ovat käyneet.

”Simpanssin elämä on paljon parempaa hyvässä eläintarhassa, kuin suljettuna metsäkaistaleelle, joka on työkoneiden ja maatalousmaan puristuksessa.”

Tiikereitä on enemmän ihmisen hoidossa kuin luonnossa. Tiikereiden luontoonpalautuksia on kokeiltu ja se onnistuu oikein hyvin. Ongelma on, että ei löydy sitä luontoa, jonne tiikerit voisi palauttaa.

Tiikeri itse pärjäisi kenties hyvin, mutta yhteiselo ihmisen rinnalla on hankalaa. Suuri peto on vaaraksi ihmisille ja kotieläimille sekä salametsästyksen kohde komean turkkinsa ja lääketieteellisen taikauskon takia.

Mitkä lajit löytävät paikkansan ”jossain muualla”?

Ihminen on muokannut 75 prosenttia maapallon pinta-alasta. Iso osa maa-alasta on varattu meidän tuotantoeläimillemme ja niiden rehujen tuottamiseen.

”Jossain muualla” pienenenee koko ajan ja niillä alueilla on jo omat eläimensä, joiden elinmahdollisuudet on syytä turvata.

Eläintarhoilla on suojeluohjelmat, joilla huolehditaan kunkin lajin tilanteessa. Korkeasaaren kaksi tiikeriä ovat osa isoa populaatiota. Niiden lisääntymisestä ja sijoituspaikoista päättää lajikoordinaattori. Monen lajin yksilöitä on suojelun kannalta liian vähän, mutta tarhapaikkoja ei ole enempää tarjolla.

Toisinaan eläinpelastuskeskuksia pidetään eläintarhaa parempana vaihtoehtona. Niilläkään ei ole loputtomasti tilaa tai rahaa ja usein eläimiä siirtyy pelastuskeskuksista eläintarhoihin.

Eläintarhoilla on osaamista ja resursseja lajien suojeluun. Tämä johtuu siitä, että eläintarhat ovat suosittuja kohteita ja ihmiset maksavat vieraillakseen niissä ja näin mahdollistavat suojelutyön.

Voi olla, että jonain päivänä joudumme valitsemaan mitkä lajit pelastamme ja mitkä annamme kuolla. Jollemme muuta tapojamme, niin tuo on edessämme. Olemme kuitenkin hyvin kekseliäs ja sopeutuva laji, joten voimme myös muuttaa kehityksen suuntaa ja tavoitella tulevaisuutta, jossa ihmiset sekä villieläimet elävät sopusoinnussa ja hyvinvoiden.

Ehkä tulevaisuudessa eläimet voivat olla ”jossain muualla”.

Lue kaikki Sanna Hellström kolumnit tästä.

X