Operaatio Kurskissa koettelee Venäjän 'punaisia linjoja' – Sinikukka Saari: ”Ne ovat paljastuneet ensisijaisesti strategiseksi kommunikaatioksi”

Elokuun kuudentena päivänä suuri joukko Ukrainan sotilaita eteni yllätysoperaatiossa Venäjän puolelle Kurskin alueelle. Alue on erillään sodan aktiivisesta kontaktilinjasta, eikä Venäjä selvästikään ollut varautunut Ukrainan toimiin.

Venäläiset sotilaat ja rajavartijat antautuivat joukkoina, ja siviiliväestöä evakuoi­tiin myöhässä ja osin kaoottisissa tunnelmissa. Ukrainan johto on vedonnut tarpeeseen luoda suoja-alue Venäjän puolelle ja näin ennaltaehkäistä Venäjän iskun uhka Kurskista käsin Sumyn alueelle.

Yhtä merkittävää on kuitenkin se, että Ukraina on onnistunut operaation avulla ravistelemaan sodan asetelmaa, joka pikkuhiljaa heikensi Ukrainan asemaa ja vahvisti Venäjän asemaa.

Venäjän haavoittuvaisuus paljastui Kurskissa

Operaatiollaan Ukraina ­yllätti vastapuolen ja pakotti Venäjän reagoimaan hätäisesti. Samalla sen onnistui paljastaa Venäjän haavoittuvaisuuksia. Venäjä pyrkii esittämään sotilaallisen ylivoimansa kiistattomana ja lopullisen voittonsa vääjäämättömänä sekä omalle kansalleen että ulkopuolisille. Koska kukaan ei mahda Venäjän mahdille mitään, on Ukrainan ja sen länsimaisten tukijoiden parasta niellä tappionsa ja antaa periksi.

Kurskin operaatio kuitenkin paljasti isoja puutteita Venäjän kyvykkyyksissä ja varautumisessa. Venäjän sotilastiedustelu ei selvästikään ollut perillä ukrainalaisten suunnitelmista. Aluehallinnon ­varautuminen oli heikkoa, sotilasjohdon ja viranomaisten toiminta vaikutti epäpätevältä ja kommunikaatio eri osapuolten välillä takkusi.

Venäjän ’punaiset linjat’ ja uhkailu

Venäläiset tahot ovat yrittäneet peitellä Venäjän epäonnistumista ja syyttäneet Yhdysvaltoja ja Natoa avusta operaation suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Totuus on kuitenkin, että tähän saakka monet keskeiset länsimaat ovat pikemminkin pyrkineet estämään Ukrainan hyökkäykset Venäjän puolelle rajaa, vaikka Venäjä on hyökännyt raja-alueelta Ukrainan kimppuun. Esimerkiksi Saksa ja Yhdysvallat ovat esittäneet rajoituksia aseiden käyttämiseen operaatioissa Venäjän kansainvälisesti tunnustetuilla ­alueilla – ja sodan alussa jopa Krimin ­alueella, jonka Venäjä on laittomasti liittänyt itseensä.

Syynä lännen varovaisuuteen on ollut pelko sodan eskalaatiosta. Pelon perusteena ovat toimineet Venäjän julistamat ’punaiset linjat’ ja uhkailut ydinaseen käytöstä tai esimerkiksi kostotoimien kohdistamisesta aseen lahjoittaneeseen Nato-maahan.

Kun näitä punaisia linjoja on sitten käytännössä koeteltu, ne ovat paljastuneet ensisijaisesti strategiseksi kommunikaatioksi, eivät todelliseksi uhaksi.

Kurskin operaatio on jälleen työntänyt näitä punaisia linjoja kauemmaksi ja osoittanut, että Ukrainan tehokas puolustus tarvitsee toimintavapautta iskeä Venäjän sotakoneistoon myös Venäjän alueella.

Lue kaikki Sinikukka Saaren kolumnit täältä.