Laborantti helvetistä
Rikoslaboratorion työntekijä on aiheuttanut Yhdysvaltain oikeuslaitokselle painajaisen vaille vertaa.
Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän ongelmat ovat yleisessä tiedossa. Olen aiemmin kirjoittanut järjestöstä nimeltä Innocence Project, jonka lakimiehet vapauttavat vankilasta syyttömiä ihmisiä uusien dna-todisteiden perusteella.
Vuonna 2011 kun kirjoitin asiasta ensimmäisen kerran, järjestön toiminnan kautta oli vapautettu 271 ihmistä. Nyt vapautettuja on 349, ja heistä 20 on ollut kuolemaantuomittuja. Samalla on saatu kiinni 149 oikeaa syyllistä.
Projekti on luonnollisesti nostanut esiin monia oikeusjärjestelmän puutteita ja ongelmia. Suurin ongelma ovat silminnäkijätodistukset; 349 vapautetun vangin tapauksista lähes 250:ssä silminnäkijätodistuksilla oli keskeinen rooli syyllisyyden osoittamisessa. Muita ongelmia ovat esimerkiksi valetunnustukset ja rikoslaboratorion virheet.
Suuri osa projektin tapauksista voidaan laittaa löperön poliisityön piikkiin. Mutta entäpä jos rikoslaboratoriossa olisi työntekijä, joka näytteitä väärentämällä pistäisi syyttömiä ihmisiä vankilaan? Tällaiseen painajaiseen yhdysvaltalaiset oikeusviranomaiset havahtuivat vuonna 2012. Koska Annie Dookhanin tapauksesta ei ole liiemmin kirjoitettu suomalaisessa mediassa – Google löysi vain MV-lehden jutun – seuraavassa lyhyt tiivistelmä.
Annie Dookhan työskenteli Massachusettsin osavaltiopoliisin rikoslaboratoriossa Bostonissa. Vuosien 2003-2012 aikana hän teki yli 60 000 huumetestiä, jotka liittyivät yli 30 000 rikostapaukseen. Dookhan oli laboratorion supernainen; hän saattoi suorittaa jopa 500 testiä kuukaudessa, mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin mihin muut työntekijät ylsivät.
Ongelmana vain oli, että Dookhan ei tehnyt testejä oikeasti. Hän vain merkitsi ne suoritetuiksi, ja keksi päästään, olivatko ne positiivisia vai negatiivisia. Apulaissyyyttäjä John Vernerin mukaan Dookhan keräsi itselleen 15-20 näytteen ”korin”, testasi niistä vain viisi, ja merkitsi loput positiivisiksi.
Toisinaan, jos näyte oli negatiivinen, hän saattoi ottaa kokaiinia toisesta näytteestä ja lisätä sitä negatiiviseen näytteeseen, jolloin siitä tuli positiivinen. Kyseessä ei ole muutama yksittäistapaus. Yhdysvaltain oikeusviranomaiset ovat arvioineet, että väärennettyjen testitulosten perusteella tuomittuja voi olla 40 000.
Kun Dookhan tuomittiin vankeuteen vuonna 2013, tuomari totesi, että Dookhanin tapaus ravistelee Yhdysvaltain oikeusjärjestelmää sen ydintä myöten.
Dookhanin jäljille päästiin, kun kollega laboatoriossa havaitsi hänen väärentäneen näytelappujen nimikirjaimia. Epäilyksiä oli herättänyt myös hänen yli-inhimillinen työtehonsa. Kun poliisi haastatteli häntä elokuussa 2012, hän myönsi väärentäneensä näytteitä ja tuloksia rutiininomaisesti. Hänen motiivinsa ei ilmeisesti ollut sen kummempi kuin halu kuulua porukkaan ja miellyttää esimiehiään.
Dookhan on jo vapautunut vankilasta koeajalle, eli hän istui vain reilut kaksi vuotta. Kuinka moni hänen näytteidensä perusteella tuomittu istuu edelleen vankilassa, ei tarkalleen taideta edes tietää. Maaliskuuhun 2014 mennessä vapautettuja oli 500. Kansalaisoikeuksien kannattajat ovat sitä mieltä, että kaikki Dookhanin näytteiden perusteella tuomitut pitäisi vapauttaa saman tien.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Merkittävä osa tuomioista on nimittäin sovittu, eli tuomiota on kevennetty tunnustusta vastaan. Miten todellisia nämä tunnustukset ovat, se on hyvä kysymys.
Monissa tapauksissa syytetty ei ole joutunut vankilaan lainkaan, vaan saanut ainoastaan pysyvän merkinnän rikosrekisteriin, mikä voi olla este työllistymisessä, pankkilainan saamisessa, asunnon hankkimisessa ja koulutuksessa.
Mielenkiintoinen solmu saagassa on Dookhanin ja Norfolkin apulaispiirisyyttäjä George Papachristosin tuttavallinen sähköpostinvaihto, joka julkistettiin loppuvuodesta 2012. Oudoksuntaa herättää kohta, jossa Papachristos kirjoittaa Dookhanille, että marijuanaerän on oltava yli 22 kilon painoinen, että hän voi syyttää epäiltyjä huumeiden laittomasta kaupasta. ”Mikä tahansa apu olisi paikallaan.”
Parin tunnin päästä Dookhan vastasi: ”OK…ehdottomasti, yli 22 kiloa.” Tämän jälkeen Papachristos lähetti kiitosviestin.
Viestinvaihto ei todista, että Papachristos pyysi Dookhania liioittelemaan marijuanasaaliin määrää. Sen verran huolestuttava se kuitenkin oli, että syyttäjänvirasto selvitti tapauksen sisäisesti eikä löytänyt Papachristoksen toiminnassa moitittavaa. Papachristos erosi Norfolkin piirisyyttäjän virasta vuonna 2012.