Digilehti Kirjaudu Tilaa
  • Asiat
    • Ajankohtaista
    • Historia
    • Mysteeri
    • Tiede & luonto
    • Tutkitut
  • Hyvinvointi
    • Terveys
    • Suhteet
    • Ravinto
    • Mielenhuolto
    • Liikunta
    • Kauneus
  • Ihmiset
    • Selviytyjät
    • Julkkikset
    • Kuninkaalliset
  • Viihde
    • Horoskooppi
    • Kilpailut
      • Seuranoppa
      • Paras juttu
      • Päivänsäde
    • Sarjakuvat
    • Urheilu
    • Kirjat
  • Matkailu
    • Kotimaa
    • Eurooppa
    • Muu maailma
  • Koti
    • Tekniikka
    • Sisustus
    • Raha
  • Blogit ja kolumnit
    • Galileon keskisormi
    • Isän pikajuna
    • Olympia Hollo
    • Oletteko muuten huomanneet
    • Luotettavasta lähteestä
    • Lähtee raiteelta kaksi
    • Suomen positiivisin
    • Kun lamppu sammuu
    • Näin opin koiraa
    • Tyylituomari Sami Sykkö
    • Jenni Haukio
    • Jari Tervo
    • Kaari Utrio
    • Markku Kuisma
    • Esko Valtaoja
    • Koikkalainen
    • Arkisto
  • TV-Maailma
    • Ohjelmaopas
Digilehti Kirjaudu Ohje

Muurahaisten pelastuspartio

Jaa artikkeli | Jaettu (35)
Jani Kaaro
Blogit Galileon keskisormi 13.4.2017 15:56

Muurahaiset pelastavat toisia muurahaisia siinä missä ihmisetkin toisia ihmisiä.

Olen itsekin todistanut tällaisen näytelmän. Pahaa aavistamaton muurahainen kävelee hiekalla, ja joutuu muurahaisleijonan kuoppaan. Se koettaa ylös, mutta pikkkukivet vierivät jalkojen alla ja muurahainen valuu vastustamattomasti kuopan pohjalle. Kuopan pohjalla hiekasta töröttävät muurahaiskorennon toukan – eli muurahaisleijonan – leuat.

Leuat napsahtavat ja muurahaisleijona alkaa vetämään pyristelevää saalistaan hiekan alle. Mutta sitten tulee apua. Toinen muurahainen samasta koloniasta sattuu samaan kuoppaan ja näkee kaverin pulassa. Se rientää paikalle ja alkaa repiä muurahaista ylöspäin. Alkaa hurja taistelu – kaksi muurahaista vastaan muurahaisleijona. Muurahaiskaverin pyrkimyksistä huolimatta muurahaisleijona voittaa.

Kun toinen muurahainen katoaa hiekan alle, kaverimuurahainen yrittää ylös. Hetken sen ponnisteluja seurattuani autan sen ylös itse. Muurahaisleijona on joka tapauksessa kylläinen, ja näin reipas muurahainen ansaitsee viettää loppupäivänsä vapaudessa.

Kuva: Erik Frank
Megaponera kantaa termiittiä leuoissaan.
Vastaavia muurahaisten pelastusoperaatioita on kuvattu myös tieteellisissä tutkimuksissa. Vuonna 2009 ranskalaiset biologit julkaisivat tutkimuksen, jossa selvitettiin Etelä-Euroopassa elävän Cataglyphis cursor -muurahaisen pelastuskäyttäytymistä. He sitoivat hyvin ohuella nailonlangalla puolittain hiekan alle a) yksilön samasta koloniasta b) yksilön eri koloniasta c) toisen lajin muurahaisen d) muurahaisten saaliseläimen ja e) liikkumattoman yksilön samasta koloniasta.

Tulokset osoittivat, että muurahaiset pelastivat ainoastaan yksilöitä, jotka olivat peräisin samasta pesästä kuin ne itse. Itse pelastuskäyttäytyminen oli melko hämmästyttävää. Hetken tilannetta tarkkailtuaan ne ilmeisesti päättelivät, että pesätoveri oli jäänyt kiinni johonkin, joka oli piilossa hiekan alla. Ne kaivoivat hiekkaa toverinsa ympäriltä kunnes saivat langan näkyviin, ja sitten ne purivat sen poikki.

Tuoreessa Science Advances -lehden numerossa esitellään uusi tutkimus muurahaisten pelastuskäyttäytymisestä. Tutkimuksen kohteena on afrikkalainen muurahainen, Megaponera analis, joka on erikoistunut syömään termiittejä.

Näiden muurahaisten päivä alkaa sillä, että tiedustelijat lähtevät etsimään termiittipesää. Kun ne löytävät sellaisen, ne palaavat omalle pesälleen ja kokoavat suuren sotajoukon. Siihen kuuluu suuria yksilöitä, jotka repivät termiittipesät auki, ja pienempiä yksilöitä, jotka tunkeutuvat termiittipesän sisään ja hakevat sieltä termiittejä kolonian ravinnoksi.

Termiitit eivät kuitenkaan antaudu taistelutta, joten muurahaisia kuolee ja loukkaantuu. Aiemmin on havaittu, että isommat muurahaiset kuljettavat haavoittuneita muurahaisia takaisin kotipesään, mutta mitä sitten tapahtuu, sitä ei ole tiedetty.

Würtzburgin yliopiston tutkijat havaitsivat, että muurahaisten tavallisimmat loukkaantumiset olivat raajojen puuttuminen tai se, että termiitti oli tarrautunut niiden raajaan eikä päästänyt irti. Suurin osa isompien kantamista muurahaisista oli näitä jalassani-on-termiitti -tapauksia.

Kun loukkaantuneet muurahaiset pääsivät pesään, toiset muurahaiset irroittivat termiitit siten, että hoidettavien muurahaisten raajat säilyivät ehjinä. Lähes kaikki näistä muurahaisista nähtiin myöhemmin uusilla sotaretkillä, osa jopa tunnin päästä siitä, kun ne olivat päässeet termiitistä eroon. Jalan tai kaksi menettäneet muurahaiset viettivät pesässä pari päivää ennen kuin ne palasivat sotaretkille. Kaksi raajaa menettäneet olivat hieman hitaampia kävelijöitä kuin kaikilla kuudella raajalla kävelevät, mutta seurasivat reippaasti perässä.

Kokeellisessa osassa tutkijat irrottivat muurahaisilta jalan tai kaksi ja laittoivat ne sotaretkeltä palaavan kolonian polulle. Kaikki nämä muurahaiset poimittiin kyytiin, jos ne olivat samasta koloniasta. Jos loukkaantuneet yksilöt taas pantiin polulle kun muurahaiset olivat vasta menossa sotaretkelle, niihin ei koskettukaan.

Mielenkiintoinen oli myös havainto, jonka mukaan isommat muurahaiset kantoivat usein myös yksilöitä, joissa ei ollut merkkejä loukkaantumisesta. Joko niiden vammat eivät näkyneet ihmissilmin tai sitten ne esittivät loukkaantunutta saadakseen kyydin kotiin.

On todennäköistä, että samanlaista pelastuskäyttäymistä esiintyy myös muilla sosiaalisilla hyönteisillä, kuten esimerkiksi mehiläisillä.

Edellinen juttuKanadan ilmastohistoria suli pois
Seuraava juttuPienet suuret verenimijät
  • Avainsanat

    • cataglyphis
    • megaponera
    • muurahaiset
    • muurahaisleijona
    • pelastuskäyttäytyminen
    • termiitit
  • Jaa artikkeli

  • Jaettu

    35
  • Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun

Suosittelemme seuraavaksi

Blogit Galileon keskisormi

Vaginaalinen verkko – olikohan se hyvä idea

  • 24.9.
Blogit Galileon keskisormi

Masennus ja vuorokausirytmi

  • 23.9.
Blogit Galileon keskisormi

Alzheimer, diabetes – miten rauta tähän liittyy?

  • 13.9.

Keskustelu

Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt

Galileon keskisormi

Jani Kaaro

Jani Kaaro on vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Hän bloggaa Galileon keskisormessa tieteestä ja vähän tieteen sivusta, tai sitten toisinpäin.

Seura.fi:n uusimmat

Poiminnat

Pamela Tola persoonallisena ja tunteikkaana pääministerinä Kynsin hampain -draamakomediassa

  • 20.4.
Ajankohtaista

Kansalaisten ”sote-pisteytys” hämmentää – Uudesta korvausmallista ei ”ota tolkkua kukaan”

  • 20.4.
Poiminnat

Tähtivalmentaja Toni Wirtanen sanoo olevansa yllätysten mies: ”Katsotaan, ketkä jäävät viimeisinä seisomaan”

  • 20.4.
Historia

Rauhan miehet metsäkaartissa – Haminan Kannusjärven pakokivi on sovinnon symboli

  • 20.4.
Ajankohtaista

Salattu Tor-verkko mahdollistaa myös alaikäisten huumeiden hankinnan – Koska poliisi lisää verkossa myös ennalta estävää toimintaa?

  • 20.4.
Poiminnat

Miten syntyivät komisario Beckistä kertovat dekkarit? Ruotsalaisdokumentti paljastaa kirjasarjan mielenkiintoisen syntyhistorian

  • 20.4.

Luitko jo nämä?

Tiede & luonto

12000 vetosi: EU, pelasta Suomen susi!

  • 11.2.
Tiede & luonto

Onko kahvinporoista apua rusakon karkottamisessa?

  • 19.3.
Tiede & luonto

Saimaannorppa tarvitsee rauhaa pesimäaikaan

  • 5.2.
Tiede & luonto

Erotat sammakkolajit äänestä: kurnuttaako vai pulputtaa se?

  • 21.5.
Tiede & luonto

Meriharakka pesii jopa talojen katoilla

  • 23.4.
Näytä lisää
Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) digi@otavamedia.fi
Sähköposti asiakaspalvelu@otavamedia.fi

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot
  • Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
  • Tietoa verkon kävijöistä
  • Rekisteriseloste
  • Käyttöehdot
Tuotteet
  • Aikakauslehdet
  • Verkkomediat
  • Digilehdet
  • Kirjat
Toimitus ja lehtitilaus
  • Osoitteenmuutos
  • Tilausmuutokset
  • Palautelomake
Päätoimittaja: tarja.hurme@otava.fi
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi
Toimitus Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia
  • Alibi
  • Anna
  • Deko
  • Erä
  • Hymy
  • Kaksplus
  • Kippari
  • Kotilääkäri
  • Kotiliesi
  • Koululainen
  • Ruoka.fi
  • Parnasso
  • Seura
  • Suomen Kuvalehti
  • TM Rakennusmaailma
  • Tekniikan Maailma
  • Vauhdin Maailma
  • Golfpiste
  • Vene
  • Nettiauto
  • Ampparit
  • Plaza
  • Muropaketti

Tietoa palvelusta

Omat tiedot

Pääset tarkastelemaan omia tietojasi kirjautuneena palveluun.

Lukulista

Kirjautuneena käyttäjänä voit lisätä juttuja lukulistalle myöhempää tarkastelua varten.

Tietoa palvelusta
Sivustohaku

Voit hakea sivustolta juttuja käyttäen erilaisia hakusanoja.

Avaa valikko

Klikkaa valikko auki nähdäksesi lisätoimintoja.

Facebook
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Facebookissa
  • Voit jakaa juttuja Facebookissa
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Facebookissa
Twitter
  • Voit seurata Suomen Kuvalehteä Twitterissä
  • Voit jakaa juttuja Twitterissä
  • Voit seurata jutun kirjoittajaa Twitterissä
Tilaa Suomen Kuvalehden RSS-syöte

Siirry linkistä RSS-syötesivulle ja paina Tilaa-nappia saadaksesi tuoreimmat otsikot nopeasti ja vaivattomasti.

Sähköposti
  • Voit jakaa juttuja sähköpostilla
  • Voit lähettää jutun kirjoittajalle sähköpostia
Jaa juttu WhatsAppissa (käytössä vain mobiililaitteilla)

Voit jakaa jutun WhatsAppissa. Tämä toiminto vaatii, että mobiililaitteeseen on asennettu WhatsApp-sovellus.

Muuta tekstin kokoa

Voit muuttaa tekstin kokoa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Lue myös usein kysytyt kysymykset

Kirjautumislomake

 tai 

Syötä asiakasnumero ilman etunollia ja kirjaimia.

Lue kirjautumisohjeet. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Tilaa uusi salasana

Unohditko salasanasi? Ei hätää, täytä alle sähköpostiosoitteesi ja lähetämme sinulle uuden salasanan.

Palaa kirjautumislomakkeelle. Eikö sinulla ole tunnusta? Rekisteröidy palveluun.

Rekisteröidy


Minulle voi lähettää tietoa asiakaseduista ja tarjouksista sähköisesti Otavamedia Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Rekisteröitymällä hyväksyn palvelun käyttöehdot.

Lue kirjautumisohjeet. Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.

Kirjautumisen edut

Kirjautuneena voit osallistua sivustolla käytäviin keskusteluihin. Mikäli sinulla on olemassa olevat tunnukset Otavamedian muilla sivustoilla voit käyttää samoja tunnuksia kaikissa palveluissa.

Kommentointiohjeet

Kirjautumisohjeet

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, voit kirjautua sähköpostilla ja salasanalla. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluun.

Tarvitsetko apua?

Asioi verkossa
Voit mm. tehdä laskutus- tai osoitteenmuutoksen, tehdä tilapäisen jakelunkeskeytyksen sekä ilmoittaa jakeluhäiriöstä osoitteessa otavamedia.fi.

Digipalvelut
Puhelin (09) 156 6227
digi@otavamedia.fi

Asiakaspalvelu
Puhelin (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Palaa kirjautumislomakkeelle. Unohditko salasanasi? Tilaa uusi.