Kuntosaliharjoittelua varjostaa syyllistävä ilmapiiri – “Aika ajoin kuulee, ettei lihaksikkuus sopisi naisille”

Jaa artikkeliTilaa Seura
saliharjoittelu ja lihaksikkuus
Saliharjoittelu oli alun perin erityisesti miesten suosiossa. © istock
Kuntosaliharjoittelu on entistä suositumpaa. Liikunta lisää jaksamista, virkistää ja esimerkiksi vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kuntosalikulttuurin kääntöpuolia ovat ahdas ajatus kauneusihanteista ja liikuntaa harrastamattomien laiskaksi syyllistäminen.

”Ennen naisen piti olla pieni ja laiha, ihailtiin syömättömyyttä, joka kertoi itsekurista”, kertoo helsinkiläinen kuntosaliharrastaja Anne Nordström, 41.

Teini-ikäisenä Anne Nordströmin kipinä saliharrastukseen syttyi amerikkalaisten pikajuoksijoiden ihailusta. Tuolloin naisen lihaksikkaampi vartalo ei ollut vielä muodikas.

”Aika ajoin kuulee vieläkin, ettei lihaksikkuus sopisi naisille.”

Anne Nordström

Vartalon lihaksikkuus alkoi kiinnostaa Anne Nordströmiä jo teini-iässä, jolloin hän ihaili amerikkalaisia pikajuoksijoita. © Kiia Heikkilä / Otavamedia

Syyllistävä ilmapiiri liittyy hyvinvointitrendiin – ”Kaikilla on omat tavoitteensa”

Viikoittainen, sykettä nostava liikunta on lisääntynyt tasaisesti 1990-luvulta asti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus (2019). Samoin esimerkiksi nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt. Liikunnan ja terveellisten elämäntapojen suosion kasvuun liittyy silti yhä ulkonäkökeskeisyys ja liikkumattomuudesta syyllistäminen.

”Ruumiillisuus on herkkä aihe. Vahva syyllistämisen ilmapiiri voi koetella mielenterveyttä”, Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen sanoo.

Etenkin naisille on aina kerrottu, mikä on kaunista. Hannu Itkosen mukaan liikuntakulttuuri on eriytynyt, eikä yksi taho määritä enää ihanteita.

Esimerkiksi 1950-luvulla ihanteen asetti näyttelijä ja malli Marilyn Monroe. Tänä päivänä ihanteita on monenlaisia. Kehonrakentaja ja Instagram-malli ihailevat eri asioita.

Marilyn Monroe

Marilyn Monroe oli yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, laulaja ja malli. Monroe on kaikkien aikojen tunnetuimpia filmitähtiä ja seksisymboleita. © Ari Heinonen / Otavamedia

Anne Nordströmin omaan mieleen eivät vaikuta enää muiden mielipiteet siitä, miltä hänen pitäisi näyttää. Hän kuitenkin tunnistaa fitness-trendien ikävän lieveilmiön. Varsinkin nuorille, joiden itsetunto on vielä kehittymässä, voi syntyä kohtuuttomia paineita. Sosiaalinen media saa nuoren kysymään itseltään, pitäisikö hänenkin olla samankaltainen.

”On vanhempien vastuulla tehdä selväksi nuorille, että salin ei tarvitse olla kaikkien juttu. Kaikilla on omat tavoitteensa”, Nordström sanoo.

Anne Nordström treenaa

Ulkosalit ovat avoinna korona-aikanakin. © Kiia Heikkilä / Otavamedia

”Salikulttuuri on muuttunut myönteisemmäksi” 

Veljien kanssa kasvanut Anne Nordström uskaltautui hyvin salille, mutta muistaa kyllä muiden naisten valinneen monesti naisten salin tai ryhmäliikunnan. Tilanne on sittemmin parantunut huomattavasti, vaikka korjattavaa yhä on.

”Salikulttuuri on muuttunut myönteisemmäksi. Kaikki ovat tervetulleita ja muita autetaan sekä neuvotaan”, Nordström sanoo.

Vaikka salikulttuuri on entistä sallivampaa, kuntosaliharrastuksen aloittamisessa on yhä monella korkea kynnys. 

”Aloittelijat, joilla ei ole liikuntataustaa, kokevat salilla olonsa ulkopuoliseksi, sillä he eivät vastaa lajin ihanteita. Vallitsevaan trendiin kuuluu alhainen rasvaprosentti, naisilla pyöreät pakarat ja miehillä voimakas ylävartalo”, Hannu Itkonen sanoo.

Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori myös muistuttaa, että trendin valtava suosio ei tee siitä ainoaa oikeaa tapaa liikkua.

Lue myös: Tehokas burpee takaa kesäkunnon – Katso viisi versiota yleisliikkeestä, joka sopii eritasoisille treenaajille

X