Aikuisten yleisurheilu vetää väkeä – Anna harrastuksen lajikirjon viedä mukanaan!
Aikuisten yleisurheilu on hyvä laji, kun haluat treenata kehon hallintaa. Lisäksi meno kentällä on rentoa. Yleisurheilu sopii kaikille ikään ja kuntoon katsomatta. Aikuisryhmissä kilpaillaan itsensä kanssa.
Jos yleisurheilusta sattui jäämään huono maku suuhun koulun liikuntatunneilta, lääke mielipahaan voi löytyä siitä, että antaa yleisurheilulle uuden mahdollisuuden, mutta tällä kertaa rennossa ryhmävalmennuksessa.
”Aikuisten yleisurheilu ei ole suorittamista, vaan tärkeintä on kilpailla itsensä kanssa. Täällä kaikki treenaavat yhdessä. Paremmat vetävät perässään hitaampia ja kaikilla on hauskaa”, kertoo Viipurin urheilijoide valmentaja Auli Marttinen, 57.
Aikuisten yleisurheilussa pääpaino on juoksulajeissa. Myös heittolajeja ja hyppylajeja harjoitellaan, koska ne ovat hyviä kehon hallinnan kannalta.
”Aikuisurheilussa harjoitellaan erityisesti nopeutta ja nopeuskestävyyttä. Ennen vanhaan oli luulo, ettei nopeutta pysty kehittämään, mutta kyllä sitä pystyy ihan valtavasti ja vielä aikuisiällä. Ikärajaa ei ole.”
Jos aloittelija ei ole koskaan juossut, pikajuoksun koordinaatioharjoituksilla on mahdollista asettaa kehon painopiste oikein ja synkronoida käsien ja jalkojen rytmi oikeanlaiseksi.
”Moni aktiivisesti lenkkeilyä harrastava saa juoksuvalmennuksesta teknisiä työkaluja omaan harrastukseensa.”
Yleisurheilukoulu kaksi kertaa viikossa
Viipurin urheilijoiden aikuisten yleisurheilukoulu harjoittelee kaksi kertaa viikossa. Yhteen lajiin syvennytään viikko kerrallaan. Jopa vaikeana ja vaarallisena pidetylle seiväshypylle on oma teemaviikkonsa.
Raskaana voimalajina tunnetusta moukarinheitostakin löytyy kehon hallintaa kehittäviä kevennettyjä vaihtoehtoja.
Auli kaivaa urheilukentän varastosta muovisen harjoitusmoukarin ja näyttää, kuinka tehdään kevennetty liikerataharjoitus, joka päättyy rentoon reilun kymmenen metrin heittoon. Se on hyvää treeniä keskivartalon lihaksille ja motoriikalle.
”Harjoittelun aloittamisen jälkeen ihminen muuttuu. Kehoon tulee dynaamisuutta ja kimmoisuutta. Painopiste muuttuu. Et enää löntystä vaan menet kuin gaselli. Askel ja mieli kevenevät.”
Yksilön vahvuudet yleisurheilijana
Heinävedeltä kotoisin oleva Auli on koripallovalmentajaisän tytär.
”Olin 181 senttiä pitkä. Kun pääsin pelaamaan korista kundien kanssa, nopeuteni kehittyi valtavasti. Sillä oli iso merkitys yleisurheilu-uralleni.”
Aulin omia lajeja olivat kuitenkin 100, 200 ja 400 metrin pikajuoksumatkat. Hänen sadan metrin ennätyksensä on 11, 72 sekuntia.
”Olen kokeillut myös aitajuoksua ja kolmiloikkaa. Ennen vanhaan piti tehdä vähän kaikkea. Maajoukkueessa olin samaan aikaan Tuija Helanderin ja Arto Bryggaren kanssa.”
Yleisurheilijat Auli jakaa joskus leikillisesti ihmistyyppeihin.
”Pitkänmatkanjuoksijat ovat oma rotunsa. He ovat introvertteja ja viihtyvät paljon itsekseen. Me pikajuoksijat olemme iloisia ekstrovertteja ja tavoittelemme täydellisyyttä.”
Entäs keihäänheittäjät?
”Heittolajien urheilijat ovat temperamenttisia ja heillä on räjähtävää voimaa. Kyllä siellä ärräpäät lentävät,” Auli nauraa.
Vitsissä on mukana puoli totuutta. Kyse on yksilöllisistä ominaisuuksista, jotka hyvä valmentaja osaa ottaa huomioon.
”Katson valmennettavan liikkumista sillä silmällä, että mitkä ovat hänen vahvimmat puolensa. En keskity virheisiin tai heikkouksiin, vaan kehittämään vahvoja puolia harjoittelun kautta.”
Enemmän irti urheilusta
Tiettyjä yhdistäviä piirteitä Auli on havainnut myös aikuisikään ehtineissä yleisurheilun harrastajissa.
”Mukana on paljon korkeasti koulutettuja, fiksuja ihmisiä. He ovat päämäärähakuisia ja haluavat saada enemmän irti urheiluharrastuksestaan.”
Auli kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan penkkiurheilu tekee jopa fysiikalle hyvää, sillä se on yhden sortin mielikuvaharjoittelua.
”Kun katsot telkkarista vaikka jalkapalloa, kyllä sulla syke nousee kun eläydyt. Olenkin sanonut, että jos olet niin kipeä, ettet pääse liikkumaan, katso telkkarista urheilua.”
Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 8/18.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti