Testasimme hämmentävää aivo-qigongia – ”Kun on puolitoista tuntia matkinut apinaa, kilpikonnaa ja monia muita eläimiä, tunne on erikoinen, outo ja mahtava”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Eläimiä imitoivat liikkeet vaikuttavat aivoihin eri tavalla ja aktivoivat niissä eri osia.
Eläimiä imitoivat liikkeet vaikuttavat aivoihin eri tavalla ja aktivoivat niissä eri osia. © Pekka Nieminen/Otavamedia
Aivo-qigong on laji, jossa aktivoidaan aivoja erilaisin liike- ja hengitysharjoituksin. Vauhtiin tottuneen hikiliikkujan pitää malttaa keskittyä pään sisäisiin asioihin.

Aivo-qigong, mitä se on? Kotilääkärin Täti testaa -sarjassa tutustaan erilaisiin liikunta- ja hyvinvointitrendeihin.

Täti ei arvannut, mihin päätyy, kun lähti testaamaan aivo-qigongia. Kun on puolitoista tuntia matkinut apinaa, kilpikonnaa, tiikeriä, oravaa, ilvestä ja monia muita eläimiä, tunne on erikoinen, outo ja mahtava!

Aivo-qigongilla voidaan parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia, vahvistaa kehon koordinaatiota, tyynnyttää mieltä sekä laskea stressitasoa ja verenpainetta.

Näillä tiedoilla täti matkusti Helsinkiin testaamaan ”aivojumppaa”.

Aivo-qigong: aivot pitävät säännöllisestä liikkunnasta

Junassa on aikaa tutustua lähemmin Helena Hallenbergin hiljattain julkaistuun kirjaan, jossa laji sekä kaikki tunnilla tehtävät liikkeet käydään läpi.

Helena Hallenberg on kiinalaiseen terveydenhoitoon erikoistunut filosofian tohtori, ja hän on kehittänyt aivo-qigongin.

Kirjassa todetaan aivojen pitävän liikunnasta, joka on säännöllistä, joka alentaa stressihormonitasoa, joka on itselle mieluisaa ja joka ei rasita liikaa. Sen sijaan liikunta saa olla haastavaa ja keskittymistä vaativaa.

Suunnilleen Parkanon kohdalla täti alkaa tajuta, mihin oikein on menossa: harjoitukseen, jossa muun muassa imitoidaan eläimiä, kuten sammakkoa, tiikeriä, apinaa ja oravaa.

Mietittyään hetken, kehtaisiko hypätä junasta kesken matkan, täti päättää lukea lisää. Selviää, että eläimiä matkitaan vain liikehtimällä, ei ääntelemällä. Huh, syvä helpotuksen huokaus – ehdoton raja menee ääntelyssä!

Googlaamalla selviää, että Kiinassa kymmenet miljoonat ihmiset harrastavat qigongia.

He eivät voi olla väärässä.

Liskomaiset niskan liikkeet vapauttavat niskaa ja lisäävät siten veren- ja hapensaantia aivoissa.

Liskomaiset niskan liikkeet vapauttavat niskaa ja lisäävät siten veren- ja hapensaantia aivoissa. Pekka Nieminen/Otavamedia

Salissa syvä hiljaisuus

Harjoitukseen saapuu parikymmentä suunnilleen tädin ikäistä naista ja yksi mies.
Salissa on hiirenhiljaista. Täällä ei vaihdeta kuulumisia. Kun täti puhuu kuvaajan kanssa, Helena huomauttaa ja pyytää hiljaisuutta.

Omilla jumppa-alustoilla makoillaan aivan hiljaa, kunnes harjoitus varsinaisesti alkaa. Rauhallinen aloitus tapahtuu matolla rentoutuen ja yksinkertaisia liikkeitä tapaillen hengityksen tahdissa.

Suurin osa harjoituksesta tehdään pystyasennossa. Nyt mukaan astuvat eläimet. Musiikkia ei ole, on vain hiljaisuus ja pehmeiden tossujen suhina sekä Helenan miellyttävä, matala ja rauhoittava ääni.

Täti muistaa kirjasta kohdat, joissa mainittiin sanat ”häntä koipien välissä”. Se liittyy aina perusasentoon, jossa jalat ovat lantion levyisessä asennossa jalkaterät eteenpäin ja polvet pehmeästi koukussa.

Kohta jo Laiska apina notkuu oksalla. Kädet heiluvat yhtä aikaa eteen ja taa hartioiden alapuolella kämmenselät eteenpäin. Samalla keinutellaan jalkapohjien varassa niin, että varpaat ja kantapäät nousevat vuorotellen vähän irti alustasta.

Sivusilmällä täti koettaa tarkkailla vieruskaveriaan ja edessä olevia ihmisiä, joille apinaliike näyttää olevan tuttu ja hyvin luonteva.

Liikkeen pitäisi alkaa sujua itsestään, kun mieli rauhoittuu.

Silmät saa sulkea, kun liikkeeseen löytyy rytmi. Heiluriliikettä tehdään noin 20 kertaa, minkä jälkeen sitä jatketaan niin, että jalkapohja pysyy lattiassa. Liikkeen pitäisi alkaa sujua itsestään, kun mieli rauhoittuu.

Kun monissa jumpissa kehotetaan pitämään hartiat alhaalla, nyt ne nostetaan korviin, sillä seuraavaksi Kilpikonna katsoo taivaaseen. Käsivarret pysyvät rentoina lähellä vartaloa ja päätä lähdetään kallistamaan takaviistoon niin, että silmät katsovat täysin avoimina niin taakse kuin mahdollista.

Leuan tulisi nousta navasta asti. Varpaat ovat kilpikonnan kynnet, jotka kipristetään lattiaa vasten.

Lue myös: Onko kohuttu hulavanne hitti vai huti? Näin kapeni vyötärö, kun pyöritimme vannetta 13 minuuttia päivässä

Rauhoittavissa kohdentamisliikkeissä painellaan ja hierotaan muun muassa otsaa.

Aivo-qigong -menetelmä sisältää koko kehoa aktivoivia liikkeitä. Rauhoittavissa kohdentamisliikkeissä painellaan ja hierotaan muun muassa otsaa. Pekka Nieminen/Otavamedia

Paljon yksityiskohtia

Jokaisessa liikkeessä on paljon yksityiskohtia, joilla on oma merkityksensä ja jotka vaikuttavat kehon eri osiin. Esimerkiksi apinaliikkeessä jalkapohjien aktivoinnin kerrotaan vaikuttavan munuaiskanavaan.

Kilpikonnaliikkeessä taas katseen vieminen ylös aktivoi otsalohkon verenkiertoa ja varpaiden kipristys vaikuttaa nisäkäsaivoihin.

Niin sanottuihin kohdentamisliikkeisiin täti ei oikein pääse sisään. Niissä hierotaan niskaa sormilla liu’uttaen eri kohdista hengityksen tahdissa sekä painellaan päänahkaa ja kallonpohjaa.

Hieronnan pitäisi vapauttaa muun muassa tukoksia sekä aktivoida virtsarakko- ja sappirakkokanavia. Painelu taas rauhoittaa mieltä, ehkäisee päänsärkyä, huimausta ja korkeaa verenpainetta. Unettomuuteenkin sen pitäisi vaikuttaa.

Heilumme kaislana aallossa, venyttelemme tiikereinä käpäliämme, tassuttelemme hämärässä ilveksenä ja kietoudumme itsemme ympäri lohikäärmeinä.

Täti ei olisi voinut aavistaa, miten hyvältä tuntuu heittäytyä pitkillä sarvillaan puskevaksi peuraksi tai oravaksi, joka leikkii pähkinällä ja viuhtoo hännällään. Pyrstöään heiluttava karppikin on hauska liikesarja.

Liikkeiden nimet ovat hyvin kuvaavia. Mieleen tulee leikki, jossa lapset matkivat eläinhahmoja.

Täti ei olisi voinut aavistaa, miten hyvältä tuntuu heittäytyä pitkillä sarvillaan puskevaksi peuraksi tai oravaksi.

Täti ei olisi voinut aavistaa, miten hyvältä tuntuu heittäytyä pitkillä sarvillaan puskevaksi peuraksi tai oravaksi. Pekka Nieminen/Otavamedia

Aika kuluu siivillä

Keskittyminen ei herpaannu 1,5 tunnin aikana kertaakaan. Häiritseviä tekijöitä ei ole, sillä älypuhelimetkin ovat salin ulkopuolella.

Ajatus on koko ajan läsnä tässä ja nyt. Hengityksen tahdissa tehtävät liikkeet ovat ihanan hitaita, ja toistoja on niin paljon, että liikesarjaa ehtii hioa ennen kuin se vaihtuu seuraavaan. Aika saa siivet.

Loppurentoutus ja pieni meditaatio päättävät illan harjoituksen. Jää rento ja hyvä fiilis.

Täti miettii mitä oikein tapahtui. Se oli niin outoa, erilaista ja kokonaisvaltaista. Jotenkin alkukantaista ja kaunista.

Seuraavan yön täti nukkui kuin tukki. Edes vessahätä ei herättänyt.

Aivo-qigong: Lisää keskittymiskykyä

Mitä

Helena Hallenbergin kehittämä, perinteiseen kiinalaiseen terveydenhoitoon pohjautuva harjoitus sisältää aivoja aktivoivia liike- ja hengitysharjoituksia, aivoja stimuloivien akupisteiden käsittelyä sekä hiljaisuudessa tehtäviä keskittymisharjoituksia.

Missä

Liike- ja hengitysharjoituksia suositellaan tekemään ensin ryhmässä ohjaajan opastuksella. Kursseja järjestetään pääkaupunkiseudulla sekä tilauskursseja eri puolilla maata.
Lisätietoja löytyy osoitteesta huomen.net.

Kenelle

Aivo-qigong on tarkoitettu ensisijaisesti yli 18-vuotiaille työikäisille aikuisille sekä perusterveille ikäihmisille.

Se ei sovi vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastaville tai ihmisille joilla on kehityshäiriö, kuten cp-oireyhtymä.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 5/20.

Lue myös: Kaikki irti mitä lähtee! Testasimme Crossfit-harjoittelua: ”Euforinen olo jatkuu monta tuntia treenin jälkeen”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X