Älypuhelin on teineille keino kadota vanhempien tavoittamattomiin. Missä vastalääke?

Jaa artikkeliTilaa Seura
älypuhelin
Se tavallinen tilanne: Vain peli kiinnostaa, puhelin äänettömällä - ja äiti yrittää soittaa kiireellistä asiaa. © Colourbox
Teineille älypuhelin on kaikkea muuta kuin puhelin. He eliminoivat ensitöikseen siitä puhelimen pois.

Joulupukki toi moniin koteihin jälkikasvulle uusia älykännyköitä. Samalla paketinavauksella moneen perheeseen putkahti kuitenkin ongelma.

Mitä älykkäämpi kännykkä, sitä varmempaa on, että teiniä ei enää saa puhelimella kiinni.

Teini mykistää älykännykkänsä, koska muuten sosiaalisen median sovellusten äänimerkit häiritsisivät.

Näin toimii esimerkiksi 12-vuotias Aava Aalste, jonka puhelimeen tulee päivässä kahdestasadasta tuhanteen Whatsapp-viestiä.

14-vuotias Lauri Kukkola arvioi saavansa suurin piirtein saman verran viestejä päivittäin. Myös hän pitää puhelintaan mykkänä. Molemmat käyttävät laitettaan puhelimena vain poikkeustapauksissa.

Puhelimeen vastaamattomuus kiristää vanhempien hermoja kummankin teinin kodissa.

Aavan puhelin on ollut jäähyllä pari iltaa ja Lauri saa kuunnella vanhempien jatkuvaa nalkutusta aiheesta.

Puhelimesta saisi kyllä vaiennettua pelkät Whatsappin merkkiäänet. Mutta se jää tekemättä, koska koko puhelimen mykistys on näppärämpää.

Koko tämä problematiikka kertoo kännykän käyttöä tutkivan Helsingin yliopiston dosentti Sara Sintosen mielestä siitä, että kulttuuri on muuttunut nopeasti.

”Puhelimessa puhuminen ei ole enää nuorille se pääasiallinen tapa käyttää kännykkää”, Sintonen sanoo.

Mykistyksen ohitus

Voisiko joku keksiä sovelluksen, jonka avulla isän ja äidin puhelut hälyttäisivät aina, olipa teinin puhelimessa äänet päällä tai ei? Ehkä tällainen ominaisuus on jo olemassa?

”Ei ole”, tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo.

Järvinen antaa kuitenkin vinkin: useista älypuhelimista löytyy etsi puhelin -toiminto. Sen avulla puhelimen saa soimaan vaikka se olisi äänettömällä.

Ominaisuutta pystyy käyttämään, jos tietää teinin puhelimen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Android-puhelimissa kyse on Google-tunnuksesta ja sen salasanasta ja iPhonessa Apple-id:stä ja siihen liittyvästä salasanasta.

”Voi tosin olla, että teini ei kerro näitä tietoja vanhemmilleen. Toimiakseen tämä keino vaatii teiniltä myötätuntoa ja asian sopimista etukäteen”, Järvinen sanoo.

Sara Sintonen neuvoo menemään mukaan niihin sosiaalisen median kanaviin, joita nuori käyttää.

”Perheen oma Whatsapp-ryhmä on usein varmin tapa saada yhteys teiniin.”

Totta. Yritän saada omaa teiniäni kiinni soittamalla. Hän ei vastaa.

Laitan Whatsapp-viestin. Vastaus tulee puolen tunnin viiveellä.

Monta tuntia myöhemmin teini huomaa puheluni: ”Sä olit soittanut.”

Puhelin on hänen maailmassaan jäänne hitaasta vanhasta maailmasta.

Netin etälamautin

Älypuhelin tuo perheisiin myös toisen ristiriitojen aiheen, liian myöhään yöhön jatkuvan sosiaalisessa mediassa juttelun tai muunlaisen huvikäytön.

Ollapa sovellus, jolla saisi yön tultua katkaistua nuoren kännykästä nettiyhteyden, olipa se sitten 3G-, 4G- tai Wifi-yhteys. Kyseessä olisi ikään kuin netin etälamautin.

”Tuollaisia häirintälaitteita on, mutta ne ovat laittomia. Lisäksi niillä menee nettiyhteys myös naapureilta. Ehkä tässä olisi tuotekehityksen paikka jollekin operaattorille”, Järvinen sanoo.

Sitä odotellessa Järvinen suosittelee neuvottelua teinin kanssa ja yhteisen sävelen hakemista.

Kaikenlaisiin teknisiin ratkaisuihin nimittäin löytyy aina jokin keino kiertää ne.

Jos vanhempi saisikin teininsä puhelimen soimaan, mikään ei ole helpompaa kuin jättää vastaamatta.

X