Ehkäise päänsärky – 17 kysymystä: Näin helpotat ja hoidat päänsärkyä ammattilaisten ohjeilla
Päänsärky on ikävä vaiva, mutta onneksi päänsäryn hoitoon löytyy monia, lääkkeettömiäkin, hoitokeinoja.
Särkylääkepäänsärystä pääsee eroon vain vähentämällä lääkkeitä tai kokonaan vieroittautumalla.
Päänsärkyä lähes päivittäin? Laukaisevatko päänsäryn kirkkaat valot tai alkaako lasillisesta punaviiniä mitä ikävin migreeni? Päänsärkyjä on montaa eri tyyppiä, mutta onneksi niihin on olemassa myös tehokkaita hoitoja.
Kysyimme 17 kysymystä päänsärystä. Näin neurologian erikoislääkäri Ville Artto ja erikoistutkija Marjo Rinne kertovat, miten kipuja kannattaa lievittää.
1. Miten itse voi erottaa, onko kyseessä tavallinen päänsärky vai migreeni?
Lääketieteessä ei tunneta termiä tavallinen päänsärky ollenkaan, vaan oireille pyritään aina löytämään syy, minkä jälkeen voidaan tehdä diagnoosi.
Hyvin usein tavallisella päänsäryllä kuitenkin tarkoitetaan lihasperäistä jännityspäänsärkyä, joka on kaikkein yleisin päänsärkytyyppi.
Migreeniin liittyy tavallisesti myös muita oireita kuin päänsärkyä.
Aurallinen migreeni aiheuttaa sahalaitaisen näköhäiriön ennen kuin särky alkaa. Aurattomaan migreenin taas voi liittyä esimerkiksi pahoinvointia ja aistiyliherkkyyksiä. Tyypillisesti sitä sairastavat hakeutuvat mielellään pimeään ja lepoon, kun oireet alkavat.
2. Voiko päänsäryn paikasta tunnistaa, mistä säryssä on kyse?
Ei. Päänsäryt eivät ole kovin johdonmukaisia, joten tietyllä alueella tuntuvasta kivusta ei voi päätellä mitään varmaa. Neurologi voi kuitenkin sijainnin avulla pyrkiä päättelemään, mistä saattaa olla kyse.
Jännityspäänsärky tuntuu tavallisesti takaraivossa tai muualla pään alueella. Migreeni on hyvin usein toispuoleista, mutta on olemassa myös symmetristä migreeniä. Jos taas kipu tuntuu voimakkaasti toisen silmän takana, kyseessä voi olla sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia.
Uinti on hyvä harrastus niska-hartiaseudun treeniin. istockphoto
3. Mistä jännityspäänsärky johtuu?
Jännityspäänsäryn taustalla on yleensä niska-hartiaseudun lihasjännitykset, huono ryhti ja kehnot työskentelyasennot.
Varsinkin jatkuva istuminen on selälle iso rasitus, sillä silloin keho on usein jatkuvassa staattisessa jännitystilassa. Istuessa selkä pyöristyy tavallisesti jo alaselästä lähtien, mikä työntää myös leukaa eteenpäin, jolloin yläniskan lihakset jännittyvät. Sen seurauksena kolme ylintä kaulanikamaa joutuvat puristuksiin, jolloin niistä lähtevät hermot ovat pinteessä. Tilanteesta seuraa usein päänsärky, joka tuntuu takaraivossa.
4. Miksi huonot silmälasit voivat aiheuttaa päänsäryn?
Jos ihminen tekee näyttöpäätetyötä, väärillä vahvuuksilla olevat silmälasit voivat saada leuan työntymään erityisen paljon eteenpäin. Ihminen siis pinnistelee nähdäkseen paremmin. Huono asento kuormittaa niskaa, ja seurauksena voi olla päänsärky.
Pään asento alkaa yleensä korjaantua automaattisesti sopivan vahvuisilla laseilla.
Näyttöpäätteen etäisyys ja korkeus kannattaa myös korjata itselle sopiviksi.
5. Miten niska-hartiaseudun jännitystä kannattaa lievittää?
Lihasjännityksistä ei valitettavasti pääse eroon pelkästään treenaamalla pari–kolme kertaa viikossa jotain lajia. Omia asentotottumuksia täytyy seurata päivän mittaan.
Jos huomaa, että on huonossa asennossa, sitä täytyy vaihtaa. Jos taas tekee istumatyötä, istumista kannattaa tauottaa.
Vähintään kerran tunnissa on hyvä nousta seisomaan tai jaloittelemaan, sillä se keventää huomattavasti niska-hartiaseudun kuormitusta. Kun niskan lihasten kuormitus vähenee, niiden verenkierto ja aineenvaihdunta paranevat. Silloin myös päänsäryt yleensä vähenevät.
Vähintään kerran tunnissa on hyvä nousta seisomaan tai jaloittelemaan. istockphoto
6. Millaiset liikuntalajit sopivat lihasperäisen päänsäryn ehkäisyyn?
Erittäin hyviä lajeja niska-hartiaseudun treenaamiseen ovat hiihto, soutu, uinti ja sauvakävely, kunhan niiden tekniikat ovat kunnossa.
Lisäksi niska-hartiaseutua kannattaa treenata täsmäharjoitteilla ja lihaskuntoa yleensäkin monipuolisesti.
Rentoutumisen kannalta hyviä lajeja ovat rauhallinen kävely, venyttely ja jooga.
7. Mistä saa apua oikeanlaiseen harjoitteluun?
Aluksi on hyvä olla apuna joku, joka tuntee niska-hartiaseudun ongelmat ja ohjaa tekemään harjoitukset oikein. Akuuteissa kivuissa apua voi saada julkisen terveydenhuollon tai työterveyshuollon kautta, joista voi saada lähetteen fysioterapeutin vastaanotolle.
Hyvä vaihtoehto on myös varata aika personal trainerille. Yleensä jo 2–3 käyntikerralla saa ohjeet, joilla pärjää itse. Jos yksin harjoittelu tuntuu haasteelliselta, eri kunnat järjestävät myös niska- ja selkäryhmiä.
8. Millaista lääkettä päänsäryn lievittämiseen kannattaa ottaa?
Kaikkien päänsärkyjen lievittämiseen voi ottaa sekä parasetamolia että tulehduskipulääkettä, jos niitä muuten voi käyttää.
Parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä on erilaiset vaikutusmekanismit. Niitä voi ottaa myös yhdessä, jolloin särkyä lievittävä vaikutus voi olla tehokkaampi.
Migreeniin on olemassa myös täsmälääkkeitä, triptaaneja. Niitä varten tarvitaan kuitenkin lääkärin resepti. Myös triptaaneja voi ottaa yhdessä parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden kanssa, mutta silloin on hyvä keskustella asiasta ensin lääkärin kanssa.
9. Mitä jatkuvasta särkylääkkeiden syönnistä voi seurata?
Jos tulehduskipulääkkeitä käyttää paljon, vatsa saattaa ärtyä. Varsinkin iäkkäille voi tulla myös suoliston verenvuotoa. Lisäksi jatkuva särkylääkkeiden käyttäminen saattaa johtaa särkylääkepäänsärkyyn.
Tyypillinen särkylääkepäänsärystä kärsivä ihminen on migreenikko, jolla jatkuva kipulääkkeiden käyttö kroonistaa tilannetta.
Kipulääkkeet siis aiheuttavat lisää päänsärkyä, jolloin särkylääkkeitä täytyy taas käyttää entistä enemmän. Jos pitkällä aikavälillä särkylääkepäiviä on jatkuvasti enemmän kuin särkylääkkeettömiä päiviä, särkylääkepäänsäryn riski kasvaa. Särkylääkepäänsärystä pääsee eroon vain vähentämällä lääkkeitä tai kokonaan vieroittautumalla.
10. Mitä lääkkeettömiä keinoja päänsäryn hoitoon kannattaa kokeilla?
Mahdollisimman säännöllinen elämänrytmi ja stressitön elämä auttavat pitämään kaikkia päänsärkyjä loitolla. Se ei valitettavasti nyky-yhteiskunnassa ole kovin helppoa. Kannattaa kuitenkin pyrkiä noudattamaan säännöllistä ateriarytmiä sekä pitämään työ ja lepo tasapainossa. Jotkut hyötyvät myös akupunktiohoidoista.
11. Auttaako päänsärkyyn paremmin lämmin kauratyyny vai kylmä kääre?
Vaivojen lievitys on yksilöllistä, mutta todennäköisesti päänsärkyä lievittää tehokkaammin kylmä kääre. Kylmä auttaa usein rauhoittamaan kipua.
12. Kannattako varata aika hierojalle tai osteopaatille?
Tutkimusten mukaan manipulaatio- ja mobilisaatiohoidot voivat hetkellisesti lievittää jännityspäänsäryn aiheuttamaa kipua. Vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen.
Voimaperäinen hieronta taas voi jopa laukaista päänsäryn. Jos hieronta on hyvin kevyttä, se voi kuitenkin olla hyvä hoitomuoto.
Pitempiaikaisen avun saa, jos opettelee itse tunnistamaan kireydet ja rentouttamaan kehoa tietoisesti hengityksen avulla. Stressaantunut ihminen hengittää automaattisesti pinnallisesti, mikä jännittää kaulan alueen lihaksia. Kun ihminen rentoutuu, myös niska ja hartiat vapautuvat.
Päänsärky on hyvin harvoin vaarallinen vaiva. istockphoto
13. Voivatko jotkin ruoka-aineet laukaista päänsäryn?
Kyllä. Ruoka-aineet eivät aiheuta jännityspäänsärkyä, mutta ne saattavat laukaista migreenin. Osalla ihmisiä migreeniä aiheuttaa esimerkiksi arominvahventeena käytettävä natriumglutamaatti. Sitä käytetään paljon eines- ja liharuuissa sekä sipsituotteissa. Muita tyypillisiä migreenin laukaisijoita ovat jäätelö, voimakkaat juustot, tumma suklaa ja punaviini.
Asia ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen. Joskus voi käydä myös niin, että migreeni aiheuttaa erilaisia ruokahimoja jo useita tunteja ennen säryn ilmaantumista. Silloin ihminen saattaa kokea esimerkiksi suklaanhimoa. Myöhemmin hän saattaa yhdistää suklaan laukaisevaksi tekijäksi, vaikka oikeasti kyseessä oli migreeni, joka aiheutti suklaanhimon.
14. Miksi kirkkaat valot voivat aiheuttaa päänsärkyä?
Monet migreenikot ovat aistiyliherkkiä. Heillä aivojen näköaivokuori yliaktivoituu helposti muun muassa kirkkaista ja vilkkuvista valoista. Lisäksi he ovat usein herkkiä erilaisille äänille ja tuoksuille. Voimakkaat ärsykkeet saattavat laukaista päänsäryn.
15. Milloin päänsärky on vaarallista?
Päänsärky on hyvin harvoin vaarallinen vaiva. Muutamia poikkeuksia kuitenkin on: Lääkäriin täytyy lähteä nopeasti, jos uudentyyppinen päänsärky alkaa räjähtävän äkillisesti.
Lisäksi jos päänsärky herättää toistuvasti aamuisin, siihen liittyy pahoinvointia ja se pahenee aamu aamulta, on syytä hakeutua lääkäriin. Niin kannattaa myös tehdä, jos yli 50-vuotiaana alkaa kokea jotain uudentyyppistä särkyä.
16. Voiko kova päänsärky aiheuttaa aivoverenvuodon tai -infarktin?
Ei. Päänsärkyä sairastaessa olo on yleensä todella kurja, ja voi tuntua, että päässä katkeaa kohta verisuoni. Tavallinen migreeni ei kuitenkaan aiheuta aivoverenvuotoa tai -infarktia. Äkillinen, räjähtävä päänsärky, joka tulee ponnistaessa, voi kuitenkin joskus olla aivoverenvuodon ensimmäinen merkki.
17. Milloin kannattaa lähteä lääkäriin?
Vaikka päänsärky on harvoin vaarallinen, se on vaivana ikävä ja tuskallinen. Lääkäriin kannattaa lähteä aina, kun kokee, että särkyjä on paljon ja niiden kanssa on vaikea pärjätä. Migreeniin voidaan kokeilla monia erilaisia lääkkeitä.
Kysymyksiin vastasivat neurologian erikoislääkäri Ville Artto HUS Neurokeskuksesta ja erikoistutkija Marjo Rinne UKK-instituutista. Artto vastasi kysymyksiin1–2, 8–11 ja 13–17. Rinne vastasi kysymyksiin 3–7 ja 12.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 4/20.
Lue myös: Virven päänsärky hävisi venyttelyllä – ”Venyttelystä tuli pikkuhiljaa elämäntapa”
”Kun säryt hellittivät, minulla on paljon enemmän energiaa tehdä mukavia asioita elämässäni.” © Sara Pihlaja
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti