EMDR- eli silmänliiketerapia auttaa selviytymään psyykkisestä traumasta – Terapeutti: ”Erilaisten pelkotilojen EMDR-hoidosta on myös hyviä tuloksia”

EMDR-terapiaan hakeudutaan usein traumaperäisten stressioireiden vuoksi. Näistä tyypillisimpiä ovat painajaisunet, takaumat ja häiritsevät mielikuvat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

EMDR-terapiaan hakeudutaan usein traumaperäisten stressioireiden vuoksi. Näistä tyypillisimpiä ovat painajaisunet, takaumat ja häiritsevät mielikuvat.
(Päivitetty: )
Teksti:
Terhi Harper

EMDR-terapia (engl. Eye Movement Desensitization and Reprocessing) on silmänliikkeisiin perustuva traumaperäisen stressihäiriön ja traumatisoituneen muistin hoitomenetelmä, jonka kalifornialainen psykologi Francine Shapiro kehitti 1990-luvulla.

EMDR-terapian tarkoituksena on auttaa asiakasta selviytymään psyykkisestä traumasta, joka on jäänyt häiritsemään normaalia arkea. Menetelmää käytetään yleensä osana laajempaa terapiahoitoa – yksittäisten traumojen ja fobioiden kohdalla myös itsenäisenä hoitomuotona.

EMDR-terapia antaa avun yhä useammalle

Psykoterapeutti, EMDR-terapeutti Helinä Häkkänen-Nyholm EMDR-terapiakeskus Mementos Oy:sta kertoo, että yhä useampi asiakas on aiempaa tietoisempi hoitomuodosta.

Häkkänen-Nyholm arvelee, että tähän vaikuttaa Käypä hoito -suositus,joka traumaperäiseen stressihäiriöön on EMDR- eli silmänliiketerapia.

”Yleisimpiä syitä hakeutua silmänliiketerapiaan on asiakkaan halu olla psyykkisellä tasolla vapaa jostakin häntä kohdanneesta vaikeasta kokemuksesta — esimerkiksi elää ilman siihen liittyviä pelon ja ahdistuksen tunteita”, Häkkänen-Nyholm kertoo.

Vaikeita kokemuksia voivat olla muun muassa läheisen äkillinen kuolema, väkivaltakokemus tai ihmissuhdekonflikti.

Hoitamaton trauma jää elämään mielessä ja kehossa

Traumaattisen tapahtuman aikana ihmisen aivojen oma tiedonkäsittelyjärjestelmä ei kykene toimimaan normaalisti. Tieto jää muistiin traumatapahtuman aikana koettuina uskomuksina, tunteina, mielikuvina ja erilaisina kehon reaktioina.

Traumaperäinen stressihäiriö voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten painajaisunia, takaumia ja häiritseviä mieleen tunkeutuvia kuvia ja ajatuksia.

Silmänliiketerapiassa tehtävien silmien liikesarjojen avulla jumiutunut muistiaines alkaa prosessoitua uudelleen. Samalla muiston käsitteleminen helpottuu, ja aivojen luonnollinen tapa käsitellä muistoa aktivoituu.

”Onnistuneella EMDR-hoidolla on sekä neurobiologisia että psykologisia vaikutuksia. Myös erilaisten pelkotilojen hoidosta on hyviä tuloksia”, Häkkänen-Nyholm kertoo.

EMDR- eli silmänliiketerapia auttaa pääsemään irti traumaoireista.

© istock

Silmänliiketerapiaan pääsee ilman lähetettä

Suomessa toimii useita EMDR-terapeutteja, joita voi hakea verkosta esimerkiksi oman paikkakunnan nimellä ja hakusanalla ’EMDR-terapeutti’ tai Suomen EMDR-yhdistyksen verkkosivuilta. 

Vastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä.

Häkkänen-Nyholmin mukaan 45 minuutin käynnin hinta on yleensä noin 100 euroa, mutta jokainen terapeutti hinnoittelee vastaanottonsa itse.

EMDR-terapia voidaan sisällyttää osaksi Kelan kuntoutusterapiaa.

Häkkänen-Nyholmin mukaan EMDR-terapiasta saadut hoitotulokset ovat pääosin myönteisiä

”Ammattitaitoisen terapeutin toimesta oikealla tavalla toteutettu silmänliiketerapia johtaa lähes aina myönteiseen hoitotulokseen. Ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa asiakkaalla on vakavaa poikkeavuutta tunne-elämän säätelyssä, voi ilmetä sitä, ettei asiakas koe hyötyvänsä terapiasta.”

Häkkänen-Nyholmin mielestä olisi tärkeää lisätä tietoa siitä, että terapiaa voidaan käyttää hyvin monenlaisten psyykkisten ongelmien hoitoon — ja lisäksi sitä voidaan hyödyntää lievittämään esimerkiksi tulevien tapahtumien synnyttämää stressiä jo ennakkoon.

Joskus yksikin EMDR-hoitokerta voi riittää

Häkkänen-Nyholmin mukaan EMDR-terapia toteutetaan yleensä vaiheittain, ja hoitokertojen määrä vaihtelee tapauksesta riippuen.

Joskus, hyvin harvoin, voi käydä niinkin, että yksikin hoitokerta riittää.

”Kyse on silloin tietyn hyvin tarkkarajaisen asiakasta häiritsevän muiston työstämisestä, esimerkiksi vaara- tai kriisitilanteesta työssä, yksittäisestä konfliktista ihmisten välillä tai onnettomuudesta. Tällöin vastaanoton kesto on tyypillisesti tavanomaista pitempi, esimerkiksi 90 minuuttia.”

Lue myös: Kun isä surmasi pienen tyttärensä Porvoossa, Seppo Ijäs hälytettiin paikalle – Järkyttävä rikos jätti jäljet poliisiinkin

X