Voisiko mikrobeja muokkaamalla päästä eroon liikakiloista? Lihavan ihmisen mikrobiomi on erilainen kuin hoikan

Jaa artikkeli
Onko lihavuuden syy suolistossa?
© istockphoto
Onko lihavuuden syy suolistossa? Suoliston mikrobiomin tutkimus on vasta lapsenkengissä, mutta tulevaisuudennäkymät ovat mullistavia.

Kuka tahansa rivikansalainen voi tänä päivänä ostaa Internetistä mikrobiomitestin.

Laboratoriosta lähetetään tarvittavat välineet ulostenäytettä varten. Laboratoriosta riippuen tuloksissa kerrotaan mikrobiston koostumuksesta, mitä se kertoo ruokavaliostasi ja tautiriskistäsi, ja minkälaisia ruokia syömällä voisit lisätä terveyttäsi.

Osa testeistä lupaa, että suolistobakteerien muokkaaminen helpottaa painonhallintaa.

Hoikaksi mikrobeja peukaloimalla! Tämähän kuulostaa hyvältä. Mutta voiko se olla totta?

Parempi ruokavalio mikrobiomitestin myötä

Se, minkälainen suolen mikrobisto on, vaikuttaa jokseenkin koko kehon toimintaan – aineenvaihduntaan, ravintoaineiden imeytymiseen ja ehkä myös siihen, miten tehokkaasti keho hyödyntää syömäämme energiaa.

Tämä voisi selittää sitä, miksi toiset näyttävät voivan syödä mitä tahansa lihomatta.

Tutkimuksissa on havaittu, että lihavan ihmisen mikrobiomi on erilainen kuin hoikan.

Mikrobiomi vaikuttaa nopeasti ruokavaliomuutoksiin

Aiheuttaako lihavuus mikrobiston muutosta huonompaan suuntaan, vai johtuuko lihominen siitä, että mikrobit ovat vääränlaiset? Tätä ei vielä osata sanoa. Se kuitenkin tiedetään, että mikrobiomi reagoi yllättävän herkästi ruokavaliomuutoksiin.

Jos aloitat ruokaremontin tänään, vaikutukset voivat näkyä mikrobiomissa jo 1–3 päivässä. Kun muutat ulkomaille, suolistobakteerisi muuttuvat ruokavalion mukana.

Ruokavalion eri osilla, kuten kuidulla, rasvalla ja proteiininlähteillä, on kullakin omat ihailijansa mikrobiomissa, ja syömällä tietyllä tavalla suosit tiettyjä lajeja.

Hyvät ja huonot bakteerit

Osa bakteereista vaikuttaisi olevan terveydelle enemmän eduksi. Esimerkiksi bifidobakteria ja firmicutes -kannat näyttävät suojaavan terveyttä, kun taas esimerkiksi bakteroidete -kannat on yhdistetty sairastumisriskiin.

Joissakin tutkimuksissa on huomattu, että lihavilla ja tyypin 2 diabeetikoilla on suolistossaan vähemmän bifidobakteereja. Voisiko lihavuutta tulevaisuudessa hoitaa ja ehkäistä suolistobakteeristoa muokkaamalla?

Ainakin sikäli, että sama terveellinen, kuitupitoinen ja kasvisvoittoinen ruokavalio, joka auttaa painonhallinnassa, on tämänhetkisen tiedon mukaan kelpo ravintoa myös suotuisasta mikrobiomista haaveilevalle.

Sen sijaan yksittäisen bakteerin metsästäminen ja sen syyttäminen lihomisesta on ajanhukkaa. Lihavien mikrobiomista ei löydy yksiselitteistä punaista lankaa, joka yhdistäisi niitä. Aina ei ole edes kovin yksiselitteistä, voiko kaikkia bakteereja ylipäätään luokitella ”hyviin” ja ”huonoihin”.

Millainen on täydellinen suolistomirobisto?

Suolistomikrobeja osataan nykyisin kartoittaa selvittämällä niiden DNA-sekvenssit ulostenäytteestä. Se, että tästä joukosta ymmärretään joidenkin yksittäisten bakteerien toimintaa, on vasta vauvanaskel.

Suolistossa on niin paljon elämää, että sitä on arkimatematiikalla vaikeaa käsittää.

Aikuisen ihmisen mikrobisto painaa puolisentoista kiloa, ja eri mikrobeja on miljardeja; pelkästään eri bakteereita alalajeineen on useita tuhansia. Sitä ei tiedetä, minkälainen olisi täydellinen suolistomikrobisto.

Suolistobakteereihin vaikuttavat myös antibioottikuurit, lääkitykset, stressi ja uni.

Suolisto ja aivot ovat jatkuvassa keskustelussa keskenään välittäjäaineiden ja hermoston välityksellä. Monet hermoston välittäjäaineet, kuten serotoniini, valmistuvat mikrobien tehtaassa.

Tutkijoiden mukaan ei ole täysin mahdotonta, että eri ravintoaineita hyödyntävät bakteerit käyttävät tätä viestikanavaa hyväkseen ja ”tilaavat” ruokaa, jota ne tarvitsevat kukoistaakseen.

Voisiko raastava pyttipannun ja suklaajäätelön himo olla häirintäpuhelu lihottavilta suolistoörkeiltä?

Lähteet: Castaner O, Goday A, Park Y. et al (2018). The Gut Microbiome Profile in Obesity: A Systematic Review. Kaltiala, Ulla (2018). Suolistomikrobit voivat edistää sekä terveyttä että sairautta. Telle-Hansen V, Holven K. & Ulven, S. (2018). Impact of a Healthy Dietary Pattern on Gut Microbiota and Systemic Inflammation in Humans.

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 3/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X