Hukkuiko treenimotivaatio? Jutta Larm ent. Gustafsberg neuvoo, miten liikunnasta tulee pysyvä osa arkeasi

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Elise Kulmala/Magnetphotography
Liikunta on sijoitus tulevaisuuden minään. "Jos menet salille tänään, on todennäköisempää, että voit hyvin myös kahdenkymmenen vuoden päästä", neuvoo Larm.

Salikortti on lojunut laukussa viikkokaupalla käyttämättömänä. Töistä päästyä ei tunnu enää olevan puhtia mihinkään. Eilen olisi voinut aloittaa treenin, mutta Netflixiin tuli uusi sarja, joka nyt vaan oli pakko nähdä.

Kiukuttaa, stressaa ja vastaavalla menolla rantakunto jää tänäkin vuonna saavuttamatta. Mutta kun ei ole sitä aikaa – ja joskus pitäisi ehtiä myös hemmottelemaan itseään!

”Muistutan aina, että viikossa on 168 tuntia. Suositus on, että niistä käyttäisi vähintään kolme tuntia liikuntaan, jolloin jäljelle jää 165 tuntia aikaa tehdä kaikkea muuta”, toteaa hyvinvointi- ja liikunta-alan monitoiminainen ja personal trainer Jutta Larm ent. Gustafsberg.

1. Merkitse treeniajat kalenteriin ja nuku hyvin

Mikäli treenin aloittaminen lykkäytyy kerta toisensa jälkeen, kannattaa treeniajat merkitä kalenteriin. Kuntosalilta luistaminen ei välttämättä käy yhtä helposti, kun on mustaa valkoisella.

Elämänrytminsä kannattaa muutenkin pyrkiä säännöllistämään. Esimerkiksi säännöllinen unirytmi on tärkeä osa hyvinvointia.

”Uni on tärkein hyvinvoinnin osatekijä. Jos menee ajoissa nukkumaan, ehtii treeninkin tehdä heti aamusta. Itsekin teen niin, sillä päiväni ovat hetkisiä”, Larm kertoo.

2. Löydä oma tapasi aloittaa

Jotkut haluavat aloittaa liikkumisen rytinällä. Treenitavoitteet asetetaan aivan tappiin ja ruokavaliokin menee kertaheitolla uusiksi. Edistystä ja tuloksia halutaan nopeasti.

Toiset taas tarvitsevat hiljaisemman startin. Tällöin treenin voi aloittaa vaikka kotona, ja sen kestoksi riittää alkuun esimerkiksi viisitoista minuuttia. Mukaan voi lisätä hyötyliikuntaa.

”Etenee pienin askelin. Ei pidä ajatella, että jos ei pysty tekemään täysillä, niin silloin ei kannata tehdä ollenkaan”, Larm täsmentää.

3. Huono sää on huono tekosyy

Huonon kelin vuoksi ei kannata jättää lenkkiä juoksematta, sillä ihanteellinen sää sattuu kohdalle loppupeleissä melko harvoin. Hankalammissa olosuhteissa treenaaminen voi olla jopa palkitsevaa.

”En ole koskaan vielä tavannut sellaista ihmistä, joka olisi lähtenyt huonolla säällä lenkkeilemään, ja sanonut sitten, ettei olisi kannattanut. Päinvastoin”, Larm toteaa.

4. Uskalla pyytää apua

Kuntosaliharrastuksen aloittaminen voi joskus olla vaikeaa myös siksi, että pelkää tekevänsä jotain väärin. Huoli ei ole täysin turha, sillä jos ei tiedä mitä tekee, on mahdollisuus rikkoa itsensä.

Personal trainer tai verkkovalmennus voi auttaa pääsemään alkuun. Myös kuntosalin henkilökunta neuvoo, mikäli laitteiden käyttö askarruttaa. Avun kysymistä ei tarvitse hävetä, ja kanssatreenaajakin auttaa usein mielellään.

”Minäkin joudun joskus vieraalle salille mennessäni katsomaan, että hei, hetkinen, mitenkäs tämä laite toimikaan! Siinä ei ole mitään noloa”, Jutta Larm kertoo.

Mikäli salille meneminen jännittää silti, voi pyytää kaverin mukaan. Silloin tosin on hyvä muistaa, että kuntosalille mennään liikkumaan, ei vaihtamaan kuulumisia.

Kahvilatreffit kannattaa järjestää vaikka salin jälkeen, jos epäilee, että treeni-ilta voi lipsua marttakerhon kokoontumiseksi.

5. Varusteiden ei tarvitse olla trendikkäät

Myöskään treenivaatteista ei kannata ottaa stressiä. Kuntosaleilla käy kaikennäköisiä ja -kokoisia ihmisiä. Moni pukee päälleen kulahtaneimman t-paitansa, verkkarit ja sisälenkkarit.

”Kuntosali on täynnä peilejä, mutta ei siksi, että voisi tarkkailla miltä itse näyttää tai miltä muut näyttävät. Niistä katsotaan, tekeekö suoritustekniikat oikein”, Jutta Larm rauhoittelee.

”Jos siellä nyt on joku nähnyt vaivaa oman kroppansa eteen, niin toki sitä voi ajatella, että vau, tuopa näyttää upealta! Mutta kukaan ei tule arvostelemaan sinua esimerkiksi kokosi tai vaatteidesi vuoksi”, hän jatkaa.

6. Älä rankaise itseäsi

Mikäli treeni jää välistä, kannattaa pohtia repsahdukseen johtaneita tekijöitä. Analyyttisella pohdinnalla voi löytää syitä toiminnalleen ja sitä kautta onnistua välttämään luistamiset. Itsensä moittiminen, syyllistäminen tai rankaiseminen sen sijaan ei kannata.

”Jotkut tekevät esimerkiksi niin, että kun he eivät yhtenä päivänä mene salille, niin he vannovat, että tekevät seuraavana kaksin verroin enemmän, eivätkä syö yhtään mitään. En kannusta tällaiseen itsensä rankaisemiseen”, Jutta Larm toteaa.

7. Liikkumalla vähennät stressiä

Liikkuminen on myös mielenhuoltoa. Liikunta muun muassa parantaa unen laatua, aktivoi mielihyvähormoneja ja vähentää stressiä. Stressaantuneena siis nimenomaan kannattaa mennä liikkumaan.

”Kun kiiressä ja stressaantuneena tuntuu, etten ehdi salille, ajattelen, että jos teen edes puolen tunnin pituisen treenin, niin se oikeasti helpottaa”, Larm avaa.

8. Ajattele hyvinvointiasi pitkällä tähtäimellä

Kun tekee mieli jättää treeni väliin, kannattaa pohtia omia unelmiaan ja hyvinvointiaan pitkällä tähtäimellä. Seuraavan kesän bikinivartalo ei ole väärä motivaattori, mutta on hyvä muistaa liikunnan tukevan hyvinvointia myös paljon kokonaisvaltaisemmin.

Kotisohva voi tuntua juuri nyt mukavammalta vaihtoehdolta, mutta on hyvä miettiä, millaista elämä on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, jos valitsee makoilun ilta toisensa jälkeen.

”Olemme tottuneet helppoon ja mukavaan elämään. On kivaa olla kotisohvalla ja viettää kavereiden kanssa aikaa tekemättä mitään rasittavaa. Ohjeeni olisi kuitenkin se, että lähtee liikkeelle, vaikkei se olisikaan miellyttävää – tiedostaa sen, että se on paras juttu, mitä itselle voi tehdä”, Jutta tiivistää.

X