Japanilainen kamppailulaji aikido vahvistaa kehoa ja mieltä ergonomisesti – ”Aikidossa on paljon samanlaisia kehonhallinta-asioita kuin joogassa ja pilateksessa”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Aikido
© Pekka Nieminen / Otavamedia
Aikido opettaa tasapainoa ja kehonhallintaa sekä parantaa ryhtiä ja itsetuntoa. Harjoittelu toimii myös mindfullnessina, sillä tatamilla on keskityttävä hetkeen.

Mustavalkoisiin budoasuihin pukeutuneet naiset kiertävät tatamia toisiinsa keskittyneinä. Heidän liikkeensä muistuttaa eksoottista kansantanssia.

Muutaman sekunnin välein toinen kellahtaa pyöreässä kaaressa maahan ja ponnahtaa ketterästi ylös. Sitten liikesarja alkaa alusta. Virtaavan liikkeen fyysinen vaativuus paljastuu katsojalle lähinnä naisten punertuvista poskista.

Japanilaisista kamppailulajeista aikido, harmonian voiman tie, on se väkivallattomin. Vastustajaa ei ole tarkoitus vahingoittaa, vaan puolustaja hyödyntää hyökkääjän liike-energiaa ohjaamalla toiminnan itsensä ohi.

Lähtökohtana on nujertaa vastustajan hyökkäystahto pienillä, harkituilla toimilla.

Kontaktilajissa vastustajaa sidotaan ja heitetään

”Aikido tarkoittaa minulle, että käytän harmoniaa voimana”, sanoo helsinkiläisen aikidoseura Meido-Kanin valmentaja, Terhi Kallonen, 64.

Aikidossa suoritetaan vyöarvoja, mutta siinä ei kilpailla. Se on kontaktilaji, jossa vastustajaa heitetään ja sidotaan. Joskus harjoitellaan käyttämällä erilaisia puuaseita.

”Aikidon perusajatuksena on rakentaa itselle oma tila, jota suojataan. Suojaamisessa ovat apuna ryhti, keskilinja ja joustavuus”. Se tarkoittaa, että aikido on itsepuolustusta, väistämistä ja kehonhallintaa.

Lihaskivut paljastavat väärintehdyn liikkeen

Japanilainen Moribei Ueshiba kehitti Aikidon 1930-luvulla. Suomeen laji saapui 1970-luvulla, ja Kallosen se tavoitti jo 1980-luvun alussa.

”Tuttavani esittelivät minulle aikido-liikkeitä, ja mielestäni se oli kuin joogaa kontaktin kanssa. Aikidossa on hyvin paljon samanlaisia kehonhallinta-asioita kuin joogassa ja pilateksessa.”

Nykyisin Meido-Kanin aloittelijoita ohjaava Kallonen on pitänyt vuosien varrella vain muutaman kuukauden mittaisen harjoitustauon, raskauden ja synnytyksen tähden.
Aikidon kirjo on laaja, ja erilaisia alalajeja on lukuisia.

Vuosikymmenten kokemuksella Kallonen näkee lajin kehityksen.

”Olen vuosien varrella opetellut montaa eri lajia. Käsitys aikidosta on muuttunut, ja muutos on pehmeämpään suuntaan. Loukkaantumisriski ei ole sen suurempi kuin muussakaan liikunnassa. Aikido on hyvin ergonomista, joten mahdolliset lihaskivut kertovat, että tekee jonkin liikkeen väärällä tavalla.”

Hikistä itämaista filosofiaa

Kuten muissa itämaisissa kamppailulajeissa, aikidon taustalla on vahva filosofinen pohja. Vastustajaa kunnioitetaan ja kamppailu aloitetaan ja päätetään kumarruksiin.

”He, jotka tulevat treenaamaan kovin filosofisella asenteella, eivät kovin kauan jaksa treenisalin hikeä. Sanoisin, että filosofian löytää hien ja lihasrasituksen kautta.”

Aikidotatamilla ei näe uhkaavaa aggressiota, eikä kuule kiroilua. Treeneissä sali täyttyy pyörähtelevistä pareista, joista toinen osapuoli mätkähtää aika ajoin maahan, ja nousee saman tien ylös. Harjoituksissa vastaan voi tulla minkä näköinen tai kokoinen vastustaja hyvänsä, ja omat liikkeet on sopeutettava vastustajan mukaan. Se tarjoaa haastetta.

”Aikido on pehmeä laji, ja kaikki kaatumiset voi tehdä omalla tyylillään. Harjoittelu pitää lihakset ja nivelet kunnossa”, sanoo Kallonen ja niksauttaa itsensä sulavasti suorilta jaloilta kyykkyyn ja ylös.

”Aikido tarjoaa elinikäisiä haasteita. Aina ei säkenöi, mutta salilta lähtiessä on aina parempi olo kuin sinne tullessa.”

Kehonhallintaa  ja itsepuolustustaitoja

Kokeneen valmentajan on vaikea keksiä, kenelle aikido ei sopisi. Urheilutaustaa ei tarvita, sillä harjoitus opettaa.

”Harjoittelun aloittaminen tuntuu reisissä. Kun reisilihakset saa kuntoon, saa polvetkin parempaan kuntoon. Hyvät reisilihakset auttavat myös tasapainon hallinnassa. Kovin jäykillä ihmisillä on haasteita, mutta aikido voi auttaa heitäkin. Tämä on hyvin älyllistä liikuntaa, koska tässä täytyy ajatella, mutta toisaalta ei saa ajatella liikaa.”

Rauhanomaisuudestaan huolimatta aikido toimii myös itsepuolustuslajina.

”Paras itsepuolustustekniikka on hyvä ryhti. Kun tunnet kehosi, ja tiedät, mitä voit sen avulla tehdä, olet paljon paremmassa turvassa kuin jos vain lusmuilet jossain piilossa.”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X