Jos haluat voida paremmin, keskeytä työpäiväsi happihyppelyllä – Luonnossa keskittymiskyky paranee ja stressi vähenee
Säiden suosiessa kannattaa poiketa tutuista työrutiineista ja lähteä toviksi lähiluontoon. Tauko palkitsee, eikä viheralueen tarvitse olla suuri auttaakseen työntekijää palautumaan päivän haasteista.
Useiden teorioiden mukaan rakennettu kaupunkiympäristö hälyineen aiheuttaa ihmiselle jatkuvaa stressiä ja rasittaa tarkkaavaisuutta.
Viheralueet sekä vesistöt niiden tuntumassa sen sijaan virkistävät mieltä ja saavat ajatukset virtaamaan.
”Luonto parantaa keskittymistä. Puhumattakaan siitä, että se palauttaa kuormituksesta samanaikaisesti. Vaikka tehdään jotain keskittymistä kuormittavaa, luonto myös palauttaa välittömästi”, ympäristöpsykologi Kirsi Salonen kertoo.
Määrä korvaa laadun, mitä tulee luonnossa oleiluun. Ympäristön ei tarvitse olla erityisen hoidettu tai suuri, vaan pienikin puistoalue parantaa ihmisen hyvinvointia.
Myös kokous tai ideariihi kannattaa siis viedä ulos luontoon, jos se vain on mahdollista.
Määrä korvaa laadun – Luonnosta kannattaa nauttia itselleen mieluisella tavalla
Luonnossa vietetyn ajan merkitystä työhyvinvoinnille on selvitetty muun muassa kyselytutkimuksilla. Henkilöt, jotka ulkoilevat lähes päivittäin ja myös työajalla pääsevät piipahtamaan luonnossa, voivat muita paremmin.
Ei ole merkitystä harrastaako melontaa vai sauvakävelyä, eikä aktiviteettien monipuolisuudellakaan näyttäisi olevan vaikutusta. Ainut mikä ratkaisee on ulkoilun määrä.
”Määrällä on todella iso vaikutus. Ylipäänsä se luonnossa oleminen, nauttiminen, rentoutuminen, kävely ja liikkuminen itselle miellyttävällä tavalla on merkittävää. Mitä enemmän ja useammin sen parempi.”
Jos mahdollista, työnsä voi viedä toisinaan kokonaankin luonnon ääreen. Salonen huomaa myös itse psykoterapeuttina työskennellessään ulkona vietetyn ajan näkyvän työn rasituksesta palautumisessa.
”Sellaisina päivinä, kun on ollut paljon asiakkaiden kanssa luonnossa, ei ole lainkaan niin kuormittunut olo kuin oltuaan sisätiloissa koko päivän.”
Lähteäkö joogaan vai happihyppelylle?
Jos lounastauolla pitäisi päättää, tekeekö rentoutumisharjoituksia sisätiloissa vai lähteekö pienelle happihyppelylle, kannattaa lähteä ulos. Luonnossa vietetty aika palauttaa rasittunutta mieltä tehokkaammin.
”Tietoisesti luontoon hakeutuminen jo sinänsä tuottaa hyvinvointihyötyjä, vaikka se olisi joku kaupunkipuisto tai pieni viheriö siinä työpaikan vieressä tai asuinympäristön lähellä.”
Työpäivän aikana ei siis ole välttämätöntä tehdä mindfulness-harjoitteita tai muita tarkasti suunniteltuja liikesarjoja parantaakseen keskittymiskykyään.
On kuitenkin tutkittu, että ohjatut harjoitteet luonnon ympäröimänä saattavat vahvistaa elvyttäviä ja hyvinvointia tukevia vaikutuksia, mikä parantaa myös työpanosta.
”Ihminenhän pysyy työkykyisenä paremmin silloin, kun hänen hyvinvointinsa on paremmalla tasolla.”
Mieltä virkistävät viheralueet katoavat kaupungeista
Viheriöille on Kirsi Salosen ja muiden ympäristöpsykologien mielestä paikkansa myös urbaanissa kaupunkiympäristössä.
Jos työpaikan vieressä ei ole minkäänlaisia viheriöitä, ei ole ajallisestikaan kannattavaa kesken työpäivän hypätä bussiin tai lähteä autolla luonnon äärelle ruokatunnille.
”On sääli, jos saavutettavaa luontoa ei ole lähellä. Se on ikävä puoli nykyisessä kaupunkisuunnittelussa, että vihreät läntit valitettavasti häviävät – olisi suositeltavaa, että jätettäisiin edes pieniä viheralueita.”