Julkisivu ennen kaikkea
Heikki ja Maija elävät monen tavoittelemaa uutta nuoruutta. Liiton sisällä kaikki ei ole kuitenkaan aivan niin hyvin kuin julkisivu antaa ymmärtää.
Maija ei voinut uskoa onneaan todeksi, kun hän viitisen vuotta sitten, 61-vuotiaana, löysi itselleen tyylikkään ja itsestään huolehtivan miehen.
Takana oli nuoruuden liitto, lapsista huolehtiminen ja työelämä, sopuisa avioero ja juuri sopivan pituinen aika omalle itselle, jonka aikana hän ehti hankkia oman asunnon ja hakeutua uusien harrastusten pariin.
Sitten eräässä harrastusryhmässä hän tapasi Heikin, siistin ja hyväkäytöksisen miehen, jonka hauskat jutut viihdyttivät heti ensitapaamisesta. Pian kaksikosta tulikin pari ja kaikki ihastelivat pariskunnan täydelliseltä näyttävää elämää.
Viiden yhteisen vuoden aikana Maijaa on kuitenkin alkanut häiritä Heikin ripustautuminen. Maija ei saa mennä yksin edes ruokakauppaan, vaan kaikki on tehtävä yhdessä. ”Niin kuin pariskuntien kuuluu”, kuten Heikki asian ilmaisee.
Heikki on supliikkimies, joka haluaa nähdä maailmaa ja tavata tuttavia sekä ”esitellä muille heidän onnellista kumppanuuttaan”.
Ulkoisissa puitteissa ei Maijankaan mielestä ole mitään vikaa, mutta suhteen sisällä on paljon onttoa. Yhdessäolo on hyvin usein lehtien lueskelua, television katselua ja iltalenkkejä. Tuntikausia kestävää hiljaisuutta, jonka aikana ei vaihdeta montaakaan sanaa.
Jokin aika sitten Maija näki ensimmäistä kertaa Heikin Facebook-sivun ja kauhistui, sillä se oli täynnä heidän lomakuviaan. Yhdessäkin kuvassa Maija komeili uimapuvussa. Häneltä ei todellakaan oltu kysytty lupaa kuvien julkaisuun.
Onko Maijalla Heikin elämässä vain näyttelykappaleen rooli? Vaatiiko Maija suhteelta liikaa, kun kaikki on periaatteessa ihan hyvin?
Kivut uskallettava kohdata
Jokainen, joka ottaa riskin ja menee läheiseen suhteeseen toisen ihmisen kanssa, joutuu kohtaamaan samalla omat kipupisteensä. Kaikilla meillä on kokemuksia ylivoimaisista tilanteista, jotka tuottavat trauman, kipupisteen. Kysymys kuuluu, voinko kohdata kipupisteitäni vai sivuutanko ne pelottavina?
Saatamme joutua panemaan ne sivuun, jotta emme joutuisi vahvojen kielteisten tunteiden ja riitelyn valtaan. Pyrimme näin välttämään myös ristiriitojen syntymistä suhteessamme ja
haluamme elämämme näyttävän ulospäin tasapainoiselta. Koemme, että menestys on sitä, mitä ulkopuoliset meistä sanovat. Ainakin se pelastaa meidät epäonnistumisen aiheuttamalta häpeältä. Jos takana on yksi epäonnistunut liitto, voi olla vieläkin tärkeämpää vakuuttaa itselleen ja muille, että nyt olen onnistunut.
Kun emme kohtaa pelkojamme, paniikkimme kohdetta, keskinäinen läheisyys ei tule mahdolliseksi. Läheisyyden olennainen piirre on omien ilojen ja huolien tunnistaminen ja jakaminen.
Jos oman menestyksen osoittaminen tulee elämän tärkeimmäksi asiaksi, keskinäinen suhde ja kumppani voivat jäädä vähemmän tärkeiksi. Kumppani voi tuntea itsensä pelkäksi voittopokaaliksi, jota esitellään suvulle ja muille ihmisille.
Turvallisessa suhteessa voimme kohdata omat kipumme ja jakaa niitä toisen kanssa. Niitä voidaan joutua kohtaamaan myös riidan kautta, mutta lopputuloksena voi olla pelkojen ja toiveiden kohtaaminen ja nähdyksi tuleminen.
Jotta voi toisen avulla saada rakastavan suhteen itseensä, joutuu ottamaan riskin. Tätä riskiä Heikki ei ole vielä uskaltanut ottaa.
Keijo Markova, Perhe- ja parisuhdeterapeutti, Väestöliitto
Tarpeet näkyviksi
Alkuhuuman jälkeen puolisossa alkaa ilmetä myös vähemmän ihastuttavia piirteitä. Näin on käynyt myös Maijalle, kun avoliittoa Heikin kanssa on kestänyt viitisen vuotta. Myös Maijan erillisyyden kaipuu on kasvanut.
Maija haluaisi suhteelta jotakin enemmän, mutta hän ei tiedä oikein itsekään mitä. Tällaisessa tyytymättömyyden tilassa on helppo alkaa etsiä vikoja suhteen toisesta osapuolesta eli Heikistä. Se, mikä miehessä ennen ihastutti, nykyään ennemminkin vihastuttaa. Heikki on todennäköisesti täysin tyytyväinen liittoonsa.
Maijan kannattaisi nyt pohtia, mitä hän oikeasti haluaa parisuhteeltaan ja saako hän niitä asioita ollessaan Heikin kanssa. Suurten ikäluokkien ei ole helppo puhua ääneen omista tarpeistaan. Jos Maija ei ilmaise niitä ääneen, Heikin on vaikea niihin myöskään vastata. Puhuminen olisi hyvä ratkaisu siinäkin mielessä, että se täyttäisi myös Maijan kokemaa suhteen sisäistä onttoutta.
Jos keskustelu Heikin kanssa ei johda mihinkään, Maija saattaisi hyötyä yksilöterapiasta. Terapiassa hän voisi pohtia laajemminkin, mitä elämältään haluaa ja tehdä ratkaisunsa suhteen jatkosta näiden mietintöjen pohjalta.
Sari Liljeström, Parisuhdekouluttaja, Parisuhdekeskus Kataja