Kannattaako geenitesti tehdä? Perinnöllinen alttius liittyy noin joka kymmenenteen syöpään

Syöpätutkija Päivi Peltomäki Helsingin yliopistosta kehottaa suhtautumaan kaupallisiin testeihin varauksella.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Syöpätutkija Päivi Peltomäki Helsingin yliopistosta kehottaa suhtautumaan kaupallisiin testeihin varauksella.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Nettiin on viime vuosina ilmestynyt myyntiin käteviä geenitestejä, joilla voi selvittää perimäänsä ja sairastumisen riskiä. Syöpätutkija Päivi Peltomäki Helsingin yliopistosta kehottaa suhtautumaan kaupallisiin testeihin varauksella.

Testejä myös julkisessa terveydenhuollossa

”Kaupallisista geenitesteistä ei voi koskaan saada sellaista tulosta, jolla voisi rauhoittaa mieltään. Niissä on liian monia epävarmuuksia. Geenimuunnokset, joita ne mittaavat, on valittu melko sattumanvaraisesti eikä tuloksista voi vetää suoria johtopäätöksiä sairastumisriskiin. Tuloksia ei myöskään tulkitse testaajalle kukaan asiantuntija.”

Julkisessa terveydenhuollossa geenitestiin pääsee, jos lähisuvussa on 2–3 epäiltyä syöpätapausta ja jos sairastumisikä on alhainen.

Periytyviä syöpiä on noin viisi prosenttia

Vain noin joka kymmenenteen syöpään liittyy perinnöllinen alttius.

Selkeästi periytyviä on vain noin 5 prosenttia syövistä. Näitä ovat rintasyövälle ja munasarjasyövälle altistava geenivirhe sekä nuorella iällä paksusuolen syöpää ja muita sisäelinten syöpiä aiheuttava Lynchin syndrooma.

Jos kantaa geenivirhettä, ennaltaehkäisevällä poistoleikkauksella voidaan ehkäistä esimerkiksi rintasyöpää.

Asiantuntijana syöpätutkija Päivi Peltomäki Helsingin yliopistosta.

Artikkeli julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X