Keskity hyvään – Antti Ervasti kehottaa etsimään tasapainoa elämään positiivisuuden avulla

Tunti tunnilta tuntien -kirjan Matti Pikkujämsän kanssa tehnyt CupOfTherapyn psykoterapeutti Antti Ervasti muistuttaa, että positiivinen ajattelu ruokkii itseään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tunti tunnilta tuntien -kirja on psykoterapeutti Antti Ervastin ja kuvittaja Matti Pikkujämsän yhteisprojekti.

Tunti tunnilta tuntien -kirjan Matti Pikkujämsän kanssa tehnyt CupOfTherapyn psykoterapeutti Antti Ervasti muistuttaa, että positiivinen ajattelu ruokkii itseään.
Teksti: Linda Martikainen

Psykoterapeutti Antti Ervasti neuvoo kehittämään posittiivista ajattelua keskittymällä tietoisesti tämänhetkisiin onnistumisiin, pysähtymällä ja kiinnittämällä huomioita niihin asioihin, jotka menevät hyvin sekä keskittymällä voimavaroihin, erityisesti kiitollisuuteen ja aitoon läsnäoloon.

”Negatiivinen ajattelu voi olla tietynlainen kehä, mutta myöskin positiivinen ajattelu ruokkii uusia positiivisia ajatuksia”, Antti Ervasti sanoo.

Hänen mukaan kiitollisuuden kautta elämän hahmottaminen tuo lisää toivoa ja auttaa näkemään maailman kauneuden ja hienouden. Positiivinen näkökulma elämään ei tarkoita sitä, ­et­teikö ihmisellä olisi kriisejä ja vaikeuksia tai että ne työnnettäisiin maton alle.

”Tarkoitus on löytää nimenomaan tasapainoinen polku elämän eri tunnemaastojen läpi.”

Miten työpäivän ”sävyn” voi oppia määrittämään itse jo aamusta?

Aamu on tietoista tähän hetkeen tulemista ja sen voi aloittaa vaikka miettien päivää, mitä on tuloillaan ja miten kannattaisi henkisesti parhaiten valmistautua. Tarvitseeko päivän haasteisiin edes valmistautua vai voiko luottaa omaan kyvykkyyteen ja kokemukseen?

Aamurutiineilla on iso merkitys sen suhteen, miten päivä lähtee menemään. Jokaisen olisi hyvä saada viettää rauhallinen hetki itsensä, ajatustensa ja tunteidensa kanssa.

Monelle toimii aamuliikunta, venyttely, tietoinen hengittely, erilaiset mielikuvaharjoitukset. Aamujen merkitystä voi muuttaa positiivisemmaksi tekemällä asioita joista pitää. Uutta rytmiä voi luoda heräämällä aiemmin ja vapauttaa aikaa näin itselle aamuisin.

Millaisia riskejä voi sisältyä siihen, jos työelämä on koko elämä?

Koskaan ei ole hyvä, että minkään yksittäisen varaan rakentaa omaa elämäänsä ja identiteettiään, koska silloin on helposti liian haavoittuvainen. Silloin elää yhden yksittäisen asian kautta ja näkee oman arvonsa hyvin kapeasti.

Toivoisin jokaiselle joustavuutta: välillä voi olla pakko painaa pitkää päivää, mutta tämä ei saisi jatkua liian kauan. Mitä tasapainoisemmista ja monipuolisimmista palasista elämä koostuu, sitä joustavampaa elämä on erilaisten muutosten ja myös kriisien kohdatessa.

© Matti Pikkujämsä

© Matti Pikkujämsä

Tarvitseeko työhönsä uupunut aina ammattiapua vai onko siitä selviämiseen kotikonsteja?

Uupumuksen koetellessa ihmisen useat elämänalueet ovat voineet kuormittua. Aina ei tarvita ammattiapua, mutta mitä pidemmälle uupumus on mennyt, sitä todennäköisemmin sen hoitamiseen voidaan tarvita moniammatillista apua ja tukea.

Kotikonsteinkin on mahdollista päästä parempaan tasapainoon. Läheisten merkitys on iso. Kumppanin, perheen, ystävien ja myös työyhteisön tuki on tärkeää. He eivät korvaa ammattiapua eivätkä ole hoitajia, mutta he usein näkevät tilanteen jopa sinua paremmin.

Mokailu on osa elämää, ja pitäisi hyväksyä elämän ja itsensä epätäydellisyys. Virheiden tekeminen myös opettaa.

Työuupumukseen voi kuulua se, että tilanteessa, jossa pitäisi painaa jarrua, painetaankin kaasua. Ulkopuolinen perspektiivi, joka auttaa hidastamaan ja tekemään tarvittavia muutoksia, on tässäkin kohtaa tärkeä.

Miten mokailun pelkoa voi hälventää ja millaiset ihmiset yleensä pelkäävät virheitä?

Mokailu on osa elämää, ja pitäisi hyväksyä elämän ja itsensä epätäydellisyys. Virheiden tekeminen myöskin opettaa. Olemme ikuisia elämän oppilaita. Ihmiset, joiden itsetunto on ulkoisten asioiden varassa liikaa tai ne ihmiset, joita on häpäisty tai jopa rankaistu virheen tekemisestä, voivat suorittaa elämää ja pelätä tehdä virheitä.

Itsemyötätunto on tässäkin kohtaa erityisen tärkeää. Itselleen voi esimerkiksi keskustella virheen jälkeen ja koittaa suhteuttaa asioita oikeisiin mittakaavoihin ja näin löytää armollisuuden näkökulman itseensä. Yritys on lopulta tärkeämpää ja pystyvyyden kokemukseen voi riittää pelkkä hyvä yritys.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 10/20.

Lue myös: Kirkastaako kriisi elämänarvoja? Ekopappi Pauliina Kainulainen: ”Länsimaisen ajattelun sokea piste on, että kaikkea on törsättäväksi asti”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X