Totta vai tarua? Kolme väitettä punkin pyydystämisestä, hävittämisestä ja karkotteiden käytöstä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Punkki
© istockphoto
Terveystieteen tohtori Soile Juvonen tietää keinot punkkien ja niiden levittämien tautien torjuntaan.

Punkit voi pyydystää kankaalla

Totta.

Kotipihan punkkikantaa voi koettaa vähentää vastaavanlaisella punkkipyydyksellä kuin millä tutkijat kartoittavat punkkien esiintyvyyttä. Pyydys on helppo tehdä itse sitomalla kepin päähän valkoinen kangas. Sitä vedetään rauhallisesti kasvuston päällä, jolloin punkeille jää aikaa tarttua kankaaseen.

Pyydystä kannattaa käyttää pari kertaa viikossa iltaisin tai varhain aamulla, kun ulkolämpötila ei ole vielä kovin korkea.

Karkote ei pure punkkiin

Tarua.

Permetriiniä sisältävä pukkikarkote vähentää punkkien tarttumista ihoon. Sitä kannattaa suihkauttaa myös vaatteisiin, ei iholle. Käsittely kannattaa tehdä ulkosalla ja riittävän kaukana rannasta, sillä permetriini on vesistölle haitallista.

Eteerisistä öljyistä, lähinnä geraniolista, tehty punkkikarkotin on melko tehokas, ja sitä voi suihkauttaa vaatteisiin ja lemmikkien turkkiin. Lemmikille on olemassa siitä myös valeluliuos. Eteeristen öljyjen huono puoli on, että tehoaineet haihtuvat suhteellisen nopeasti, ja siksi karkotetta pitää lisätä usein.

Punkin paikka on pöntössä

Totta.

Jotta iholta irrotettu punkki ei pääsisi munimaan, se tulee hävittää. Toiset asiantuntijat kehottavat hävittämään punkin polttamalla se vaikka isossa, tyhjässä suolakurkkupurkissa.

Useimmiten riittää, kun punkin painaa paperin välissä rikki ja vetää vessanpöntöstä alas.

X