Koronapandemia aiheuttaa raskaita tunteita – Psykologi neuvoo, miten käsittelet ahdistusta, tartunnanpelkoa ja jopa syyllisyyttä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vaikeat tunteet ja ajatukset kannattaa sanoa ääneen vaikka ystävälle, jotta niiden ota omaan mieleen pienenee.
Vaikeat tunteet ja ajatukset kannattaa sanoa ääneen vaikka ystävälle, jotta niiden ota omaan mieleen pienenee. Kuva: iStock
Korona on muuttanut ihmisten arkea ja herättää kiukkua ja harmia. Tautiepidemia voi tuoda mukanaan myös menetyksen pelkoa ja syyllisyyttä. Psykologi neuvoo, miten käsittelet vaikeita tunteita, joita lisääntynyt eristys ja tautiriski tuovat tullessaan.

Koronapandemia ja siitä johtuva poikkeustilanne ja eristys voivat herättää vaikeitakin tunteita: ahdistusta, tartunnanpelkoa, jopa syyllisyyttä. Läheisen sairastuminen taas voi herättää voimakastakin menettämisenpelkoa.

Kysyimme Aarno Laitilalta, Jyväskylän yliopiston psykologian lehtorilta, miten näihin tunteisiin tulisi suhtautua ja miten toisten ihmisten pelot voi kohdata rakentavasti.

”Ihmisissä on paljon eroja, miten lisääntyneeseen eritykseen sopeutuu. Toiset viihtyvät muutenkin omissa oloissaan, toiset taas ovat seuranhakuisia ja tarvitsevat enemmän elämyksiä”, Aarno Laitila sanoo.

Erityisen vaikeaa eristykseen sopeutuminen voi olla sellaisille ihmisille, jotka eivät siedä ulkoa tulevia määräyksiä. Laitilan mukaan yksi esimerkki tästä on, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan johtaja, Juha Jolkkonen, vaati alkoholin myynnin kieltämistä poikkeusolojen ajaksi. Koronapandemia on nimittäin lisännyt alkoholin myyntiä Suomessa.

”Epidemian vuoksi annetut rajoitukset tekevät perhe-elämästä tiiviimpää ja intensiivisempää, erillään muista arkielämän ihmissuhteista. Se voi olla yllättävän vaativaa ja toimia perheen sisäisten konfliktien laukaisijana. Tässä tilanteessa voi olla varsin riskialtista turvautua alkoholiin rentoutumisvälineenä.”

Parhaiten poikkeusoloista selviää Laitilan mukaan pitämällä kiinni rutiineista. Työpäivät kannattaa pitää työpäivien mittaisina, huolehtia ruokarytmistä ja vaalia vapaa-aikaa, vaikka töitä tekisikin kotona.

”Samat positiiviset säätelymekanismit, joilla selviää muutenkin vaikeissa tilanteissa, toimivat myös koronaepidemian aikana. Ei ole pakko käydä, kuten Saska Saarikoski kirjoitti Helsingin Sanomissa, että HK:n sinistä kuluu niin, että paidankaulus ei enää mahdu kiinni.”

Työ ja vapaa-aika kannattaa pitää erillään, vaikka korona pakottaa monet etätöihin. Liikunta on hyvä arkirutiini lievittämään stressiä.

Työ ja vapaa-aika kannattaa pitää erillään, vaikka korona pakottaa monet etätöihin. Liikunta on hyvä arkirutiini lievittämään stressiä. Kuva: iStock

Syyllisyys on hyödyllinen tunne, jota kannattaa käsitellä rationaalisesti

Esimerkiksi sairaanhoitajat ovat avautuneet peloistaan, että tartuttavat läheisensä. Työtä ei voi tehdä etänä ja riski joutua kosketuksiin koronan kanssa on suuri etenkin terveydenhuollossa. Jos lähipiirissä on riskiryhmään kuuluvia, pelko ja syyllisyys voivat ottaa vallan kenestä tahansa.

”Luulen, että se olisi kova paikka, jos tartuttaa riskiryhmään kuuluvan henkilön. Se olisi psykologisesti iso asia käsiteltäväksi”, Aarno Laitila sanoo.

Hän pitää syyllisyyttä kuitenkin hyödyllisenä tunteena, joka ohjaa ihmisen pohtimaan oman toiminnan merkitystä ja omaa roolia tapahtumien ketjussa. Syyllisyydellä on ihmiseen haitallinen vaikutus vasta, jos tunne muuttuu jatkuvaksi itsesyytökseksi ja sitä on mahdotonta käsitellä.

”Syyllisyyttä kannattaa lähestyä rationaalisesti. Onko minulla aihetta tuntea tästä asiasta näin syvää syyllisyyttä. Harva koronaa tahallaan hankkii tai tartuttaa eteenpäin. On kohtuutonta elää syyllisyyden kanssa tilanteessa, jossa syy-seuraussuhdetta on mahdotonta tavoittaa.”

Ihmisellä on taipumuksena etsiä sovitusta teoilleen, mutta jos on vahingossa tartuttanut toiseen ihmiseen koronan, ei ole olemassa mitään rangaistusta, jolla sen voisi sovittaa.

Rauha täytyy löytää omasta sisimmästä.

Pelko omasta tai läheisen sairastumisesta voi muodostua piinaavaksi, koska koronapandemia on hahmoton ja näkymätön vaara.

Pelko omasta tai läheisen sairastumisesta voi muodostua piinaavaksi, koska koronapandemia on mielelle hahmoton ja näkymätön vaara, jota on vaikea hallita. Kuva: iStock

Laitilan mukaan omat ajatukset kannattaa sanoa ääneen jollekin läheiselle. Silloin kuulee, onko omissa ajatuksissa mieltä ja järkeä vai ovatko ne kohtuuttomia erityisesti itseä kohtaan.

”Kuolemantapaukset ovat tietenkin kaikkein raskaimpia. Jos esimerkiksi iäkkäät vanhemmat joutuvat hautaamaan lapsensa sairauden vuoksi, sitä saattaa ajatella, että olisi mennyt mieluummin itse sen toisen sijasta. Kun se odotettu kuolemisen järjestys käännetään päälaelleen, se on todella vaikea tilanne.”

Kohtaa pelkäävä ja sureva aina rehellisesti

Kun ystävä tai läheinen pelkää esimerkiksi oman rakkaansa puolesta, on tärkeää kuunnella ja tukea. Yksi sääntö kannattaa kuitenkin muistaa.

Lohduttaja ei saa koskaan luvata sellaista, minkä pitämiseen ei voi sitoutua. Tätä sääntöä Aarno Laitila opettaa myös kouluttaessaan psykologeja.

”Älä lupaa, että kyllä tässä hyvin käy. Sitä ei voi tietää. Lohduttaminen sellaisella hetkellä, jossa kuunteleva keskustelu toimii paremmin, ei auta ketään eteenpäin. Sama sääntö, ettei katteettomia lupauksia pidä antaa, pätee kaikkiin vaikeisiin tilanteisiin.”

Omia sanoja kannattaa jonkin verran myös vahtia, että ei tahattomasti herättäisi syyllisyydentunteita muissa ihmisissä.

Laitila huomauttaa, että epidemian edetessä julkisessa keskustelussa alkoi näkymään, että alettiin karttaa ja syytellä toisia. Räyhäämistä ja syyllistämistä olisi syytä välttää julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa, mutta etenkin läheisissä suhteissa hyvin pienillä eleillä on merkitystä.

”Hyvin ohimenevätkin kommentit voivat aiheuttaa ihmisissä syyllisyyttä. Viatonkin kommentti voi satuttaa, jos siinä on sopiva sävy.”

Mitä tutkijat tietävät karanteenin vaikutuksista ihmisen psyykeeseen?

Aiempien karanteenien vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi Kiinan sars-epidemian ja Australian hevosinfluenssan aikana. Arvostettu lääketieteellinen julkaisu, Lancet, julkaisi joku aika sitten aiempaa tutkimusta kartoittaneen artikkelin The psychological impact of quarantine, and how to reduce it: rapid review of the evidence karanteenin vaikutuksista.

Nämä asiat tulisi tutkijoiden mukaan ottaa huomioon koronaepidemian aikana, jos ihmisiä määrätään tiukkoihin karanteeneihin:

1.      Karanteeni aiheuttaa ihmiselle stressiä

Karanteeni aiheuttaa akuutin stressin oireita, kuten uupumusta, keskittymisvaikeuksia, vaikeutta tehdä päätöksiä ja vihantunteita.

2.      Epidemiaan liittyy useita stressitekijöitä

Karanteeniin joutuneet kokivat stressiä muun muassa sairastumisen ja tartuttamisen pelon vuoksi, sekä epävarmuuden ja tylsistymisen takia.

3.      Karanteenin tulisi olla mahdollisimman lyhyt

Karanteenin kestolla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka suurta stressiä se aiheuttaa. Karanteenin kestoa ei pitäisi muuttaa kuin hyvin painavista syistä. Ihmisen on helpompi sietää ja hallita stressiä, kun tilanteen kesto on etukäteen tiedossa.

4.      Tiedonsaannilla on karanteenissa suuri merkitys

Ihminen tarvitsee karanteenin aikana selkeät ohjeet siitä, miten toimia, jos hän saa taudin oireita. Tietoa pitäisi antaa niin paljon kuin mahdollista, koska tiedonpuute on itsessään stressitekijä. Jos ihminen ei ymmärrä, miksi hänet on asetettu karanteeniin tai hän ei tiedä, kuinka vakavasti hän on altistunut, mieli täyttyy huolesta.

Lue myös: Lue supernannyn ajankohtaiset neuvot – Vältä nämä sudenkuopat ja selviydyt järjissäsi korona-arjesta

X