Kun kyy puree, tärkeintä on pysyä liikkumatta – Näin kyyn purema oireilee ensimmäisenä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kyykäärme välttelee ihmistä.
Kyykäärme välttelee ihmistä – pureminen on sen viimeinen suojautumiskeino. © iStock
Kyynpurema on aina syy hakeutua hoitoon. Riskiryhmään kuluuvat muun muassa lapset, vanhukset ja perussairauksista kärsivät. 

Moni luonnossa liikkuja kavahtaa käärmettä ja pelkää kyyn puremaa, vaikka luontainen reaktio kyykäärmeelle onkin paeta kuullessaan ihmisen lähestyvän.  Kyyn purema on Suomessa harvinainen –  niitä rekisteröidään noin 50–150 vuodessa.

Ota yhteys lääkäriin – hoitoon matalalla kynnyksellä

Vaikka maastossa liikkuisikin reippaasti ja pitäisi itsestään meteliä esimerkiksi tömistelemällä, aina ei voi välttyä kohtaamiselta ja kyynpuremalta.

Hoitoon kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä.

”Hyvä yleisohje on aina ottaa yhteyttä lääkäriin, vaikka kokisikin olonsa hyvävointiseksi – lääkäri osaa arvioida tarpeen myös mahdolliselle antibioottihoidolle ja esimerkiksi jäykkäkouristusrokotteen uusimiselle”, kertoo yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.

Riskiryhmään kuuluvien tulee aina hakeutua hoitoon

Riskiryhmään kuuluvien henkilöiden tulee aina hakeutua sairaalahoitoon kyyn puremasta. Riskiryhmään kuuluvat muun muassa pienet lapset, odottavat äidit, vanhukset sekä henkilöt, jotka sairastavat jotakin perussairautta.

Sairaalaseurannassa riskiryhmään kuuluville annetaan muun muassa nesteytystä kyyn puremasta seurauksena olevaan nestehukkaan.

”Pieniä lapsia saatetaan tarkkailla sairaalassa parinkin päivän ajan, mutta aikuisilla vastaava aika on yleensä muutamia tunteja”, Toni Vänni kertoo.

Paitsi perussairaudet, myös jatkuvat lääkitykset, saattavat hankaloittaa kyynpuremasta aiheutuneita oireita.

”Mikäli henkilö käyttää esimerkiksi veren hyytymistä estäviä lääkkeitä, myrkky saattaa lisätä oireita ja aiheuttaa ylimääräistä haittaa, kuten sydämen rytmihäiriöitä.”

© Ola Jennersten/WWF Sweden

Näin kyyn pureman tunnistaa

Kyyn pureman tunnistaa useimmiten kahdesta pyöreästä tai kolmion mallisesta pistosjäljestä, jotka ovat noin kolmen–neljän millimetrin etäisyydellä toisistaan.

”On hyvä huomioida, että kyyn purema voi joskus jättää vain yhden jäljen, joka saattaa olla hyvinkin pieni. Tämä voi vaikeuttaa tunnistamista”, Toni Vänni huomauttaa.

Ensimmäiset kyyn pureman oireet, paikallinen kuumotus, turvotus ja kipu, ilmaantuvat yleensä jo muutaman minuutin kuluttua puremasta. Lisäksi voi esiintyä verenvuotoa ja mustelmia.

”Kyyn pureman aiheuttamia kudosvaurioita voi muodostua muutaman päivän ajan. Jos kyy on esimerkiksi pistänyt jalkaan, se voi turvota palloksi. Myöhemmässä vaiheessa ihon väri saattaa muuttua sinipunaiseksi.”

Jos kyy puree, älä liiku

Jos kyy puree, tärkeää on pysyä paikallaan, jotta verenkierto vähenee eikä myrkky pääse yhtä tehokkaasti leviämään kudoksissa.

Puremakohtaan koskemista tulisi välttää eikä sitä tule käsitellä millään tavalla.

”Jos pisto osuu esimerkiksi jalkaan, se tulisi pitää liikkumattomana ja kohoasennossa. Mikäli mahdollista, raaja kannattaa myös lastoittaa”, Vänni neuvoo.

Jos ulottuvilla on kylmäpussi, sen voi asettaa raajan päälle lievittämään pistosta aiheutunutta turvotusta.

Terveydenhuollon ohella Myrkytystietokeskuksesta kysellään kyyn puremiin liittyvistä oireista ja hoito-ohjeista.

Edellä mainittujen ensiapuohjeiden lisäksi Myrkytyskeskuksen farmaseutti Suvi Pajarre-Sorsa neuvoo, että sormukset, rannekorut ja kiristävät vaatteet tulisi poistaa ennen kuin alue turpoaa.

Mikäli sairaalaan on pitkä matka ja kyyn purema on osunut käteen tai jalkaan, löyhästi puristavasta siteestä raajassa voi olla apua myrkyn leviämisen hidastamiseen kehon imusuonistossa. Tällöin kiristyssidettä tulee muistaa availla tunnin välein noin viiden minuutin ajaksi.

Mikäli sairaalaan on pitkä matka ja kyyn purema on osunut käteen tai jalkaan, löyhästi puristavasta siteestä raajassa voi olla apua myrkyn leviämisen hidastamiseen kehon imusuonistossa. Tällöin kiristyssidettä tulee muistaa availla tunnin välein noin viiden minuutin ajaksi. iStock

Lääkitse parasetamolilla – Kyypakkauksen tabletin hyöty kyseenalainen

Kipulääkityksenä suositellaan parasetamolia sisältäviä valmisteita, joista tunnetuimmat merkit ovat Panadol ja Pamol. Sen sijaan tulehduskipulääkkeitä kuten Buranaa kannattaa välttää, sillä ne voivat vaikuttaa haitallisesti munuaisten toimintaan.

Monelta mökin lääkekaapista ja retkeilijän repusta löytyy kyypakkaus. Vännin mukaan  sen tehoa kyynpuremiin ei ole osoitettu tieteellisesti eikä sen varaan voi siten tuudittautua oireiden hoidossa.

Toisaalta sillä ei ole myöskään osoitettu olevan haittavaikutuksia.

”Mikäli kyytabletti on saatavilla, sellainen kannattaa ottaa – lääke vähentää verisuonia aktioivien aineiden vapautumista ja siten myrkyn leviämistä”, Vänni toteaa.

Kaikki eivät saa oireita lainkaan – vakavat oireet harvinaisia

Yleislääkäri Vännin mukaan reaktiot kyynpuremaan ovat yksilölliset eivätkä kaikki saa oireita lainkaan. Oireiden voimakkuus riippuu myös erittyneen myrkyn määrästä sekä siitä, mihin kohtaan kehoa käärme on purrut.

”Useimmiten käärme pääsee puremaan jalkaan tai käteen. Mikäli purema on pään tai kaulan alueella, vaarana on turvotuksesta johtuva hengitysteiden tukkeutuminen.”

Vaikka olo olisi normaali, oireita on hyvä tarkkailla, sillä joskus ne voivat ilmestyvät viiveellä muutaman tunnin kuluttua puremasta. Tällöin hyväkuntoisenkin henkilön vointi voi pahentua nopeasti.

Vakavat yleisoireet, kuten anafylaktinen shokki ja rytmihäiriöt, ovat kuitenkin harvinaisia.

”Vaikka kyyn puremaan on syytä suhtautua vakavasti, se johtaa äärimmäisen harvoin hengenlähtöön. Viimeksi Suomessa kyynpurema on aiheuttanut ihmisen kuoleman 1990-luvun lopulla”, Vänni rauhoittelee.

Lue myös: Kuinka myrkyllinen kielo on? Entä mikä terveysriski piilee raparperissa? Näin vastaa Myrkytystietokeskuksen asiantuntija

X