Laihduttaako ketodieetti oikeasti? Listasimme ketodieetin hyödyt ja haitat – lue 12 faktaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ruokavalio koostetaan eläinproteiinin lähteistä, vähähiilihydraattisista kasviksista, pähkinöistä ja siemenistä sekä rasvoista.
Ruokavalio koostetaan eläinproteiinin lähteistä, vähähiilihydraattisista kasviksista, pähkinöistä ja siemenistä sekä rasvoista. © istockphoto
Dieettimaailmassa eletään retrobuumia: VHH-ruokavalioita rakennetaan jälleen Atkins-hengessä radikaalin ketogeenisiksi. Sillä nimittäin laihtuu.

Ei viikkoa, etteikö joku ketodieettaaja kehuisi huimaa painonpudotustaan jonkun lehden etusivulla. Osa kertoo dieetin parantaneen suolistovaivat tai kakkostyypin diabeteksen.

Ketoruokavaliota alettiin käyttää 1920-luvulla vaikean epilepsian hoitoon lapsilla, ja se on mainittu epilepsian Käypä hoito -suosituksissa tänäkin päivänä. Dieetin terapeuttiset vaikutukset ovat kiehtovia – ja ruokasi olkoon lääkkeesi, sanottiin jo antiikin aikoina.

Mutta kuten kaikkien muidenkin lääkkeiden kohdalla, myös ketodieetti on alistettava hyöty-haittasuhteen arvioinnille. Katsotaanpa, miten ketodieetti pärjää tässä.

Mitä dieetillä halutaan?

Tarkoitus on, että elimistö siirtyy ketoosiin eli alkaa käyttää energianlähteenään ketoaineita glukoosin sijaan.

Mitä saa syödä ja mitä ei?

Useimmiten ruokavalio koostetaan eläinproteiinin lähteistä, vähähiilihydraattisista kasviksista, pähkinöistä ja siemenistä sekä rasvoista. Kiellettyjä ovat mm. sokeri, valkoiset jauhot, alkoholi, tärkkelyspitoiset juurekset ja suurin osa hedelmistä.

Onko ketodieetti vaarallinen?

Se, miten ketodieetti vaikuttaa terveyteen pitkällä aikavälillä, selvinnee vasta sitten, kun ketopioneerien ensimmäinen sukupolvi tulee kypsään ikään. Se voitaneen kuitenkin sanoa jo tässä vaiheessa, että välittömästi hengenvaarallisesta dieetistä ei missään nimessä ole kyse – muuten sitä ei käytettäisi terveydenhuollossa missään olosuhteissa.

Dieetin tarkoitus on, että elimistö siirtyy ketoosiin.

Ketodieetin tarkoitus on, että elimistö siirtyy ketoosiin. istockphoto

Mitä hyvää ketodieetistä on?

Suomalaisten ravitsemuksen akilleenkantapäihin kuuluu riittämätön folaatin saanti, mutta kiitos pinaatin ja parsakaalin, tällä ruokavaliolla folaattia saa helposti. Myös raudansaanti yleensä kohenee vaivatta, ja kalaa ja maitotuotteita syövillä myös D-vitamiinitasot pysyvät hyvinä.

Mitä huonoa siinä on?

Kun kokonaisia ruokaryhmiä otetaan sallittujen listalta pois, ravintoaineiden saanti ei enää millään voi olla monipuolisinta mahdollista. Joidenkin suojaravinteiden saanti voi jäädä vajaaksi, joskin monenlaisia vajeita syntyy myös perusruokavaliota noudattavilla.

Mitä pidempään aikoo ruokavaliota noudattaa, sitä tärkeämpää on, että päiviin sisältyy riittävästi ravintotiheitä kasviksia, ja että punaiselle lihalle löytyy vaihtoehtoja. Jatkuva t-luupihvien ja aurajuustosoosin syöminen ei ole terveellistä, vaikka se kuinka laihduttaisi.

Mitä riskejä ketodieetissä on?

Ketoruokavalio sallii monia herkkuruokia, mikä on toki ihanaa. Saattaa kuitenkin olla, että liian kerma- ja voipainotteinen rasvankäyttö lisää sydäntautiriskiä, ja tämä riski on pystyttävä hyväksymään, jos aikoo koostaa rasvasektorinsa kovien eläinrasvojen varaan.

Ketogeenisellä ruokavaliolla on mahdotonta päästä suositeltuun kuidunsaantiin. Koska dieetti rajoittaa liikaa hyvien bakteerien perusruokia, se myös muuttaa suoliston bakteerikantaa epäedullisempaan suuntaan.

Mitä keholle tapahtuu?

Elimistö käyttää ensin hiilihydraattivarastonsa loppuun. Tähän menee yleensä joitakin päiviä. Ketoosiin siirtyessä veren ketoaineiden pitoisuus kohoaa. Nämä maksan ja muiden kudosten rasvoista valmistamat aineet ovat kehon uusi bensa, jota se käyttää sokerin sijaan lihasten ja elinten toimintaan. Vähitellen myös aivot mukautuvat käymään ketoaineilla.

Miten ketoosi pysyy yllä?

Kun maksa tehostaa ketoaineiden tuotantoa ja ketoositila vakiintuu, sen ylläpitäminen helpottuu, ja hiilihydraattien määrää voi hieman lisätä. Hiilihydraattien määrän tulisi pysyä 50-60 grammassa per vuorokausi tai hieman alle. Jos niitä syö liikaa, ketoosi lakkaa.

Onko ketodieetti helppoa?

Suoraan sanottuna ei. Tämä näkyy myös tutkimuksissa: suurin osa VHH-ruokavaliota noudattavista lipuu vähitellen takaisin hiilaripitoisempaan elämään. Ketogeeninen ruokavalio ei ole mikään pikkuviilaus ruokavaliossa. Se rajoittaa ruokien määrää hyvin radikaalisti, ja sallittujen ja kiellettyjen ruokien lista on hyvä opetella ulkoa jo etukäteen.

Jos haaveilet herkuttelevasi kerran viikossa mässypäivinä sacher-kakulla ja ranskanperunoilla, on viisainta unohtaa koko juttu – dieetin teho perustuu siihen, että hiilihydraatteja todella onnistutaan rajoittamaan pitkäkestoisesti.

Ketogeeninen ruokavalio: Tältä näyttää ketodieettaajan päivä

Aamiainen:
2 dl maustamatonta täysrasvaista viiliä, 2 rkl kauraleseitä, ½ dl marjoja

Välipala:
2 dl gazpacho-keittoa

Lounas:
Voissa paistettu parsakaali-sienimunakas luomukananmunista, höyrytettyjä vihreitä papuja kookosöljyn ja omenaviinietikan kera, ½ avokado

Päivällinen:
1,5 dl kesäkurpitsasta tehtyä ”spagettia” ja maapähkinä-lehtikaalipestoa

Iltapala:
Kookosmaitoon tehty chia-vanukas, kookoslastuja, saksanpähkinöitä, iso kupillinen yrttiteetä

Kesäkurpitsa spagettia

Ketodieetissä hiilihydraattien määrän tulisi pysyä 50-60 grammassa per vuorokausi tai hieman alle. istockphoto

Voinko jatkaa pitkään?

Hiilihydraattien kanssa tasapainoileminen on pitkällä aikavälillä ylivoimaisen hankalaa useimmille – ketodieetti on siis useammin väliaikainen vaihe kuin loppuelämän ruokavalio. Jos hiilihydraatteja lisätään terveellisesti ja rasvan osuutta vähennetään samalla, paino voi jatkaa putoamistaan, vaikka ketovaihe loppuisikin. Täysjyväviljojen, hedelmien, marjojen ja kasvisten lisäys ruokavalioon myös helpottaa ravintoaineiden monipuolista saantia.

Laihduttaako ketodieetti?

Tutkimukset ovat tässä asiassa tylyjä: aluksi se laihduttaa hieman nopeammin kuin perinteiset dieetit, mutta pitkällä aikavälillä ei sen paremmin kuin muutkaan konstit.

Mistä kannattaa aloittaa?

Kannattaa käydä verikokeissa ennen kokeilua ja pari kuukautta dieetin aloittamisen jälkeen. Jos laihtumista on tapahtunut, myös veren sokeri- ja rasva-arvot ovat todennäköisesti parantuneet, ja silloin muutoksen voidaan myös ajatella olevan ainakin tällä hetkellä sydänterveyden kannalta oikeansuuntainen. Valtaosa ihmisistä voi pitkälläkin ketodieetillä hyvin. Toisaalta voi ilmaantua myös sivuvaikutuksia: on raportoitu muun muassa luuston haurastumista, rasva-arvojen huonontumista ja munuaiskiviä.

Ketodieetin kokeileminen voi olla hyvinkin perusteltua, jos pudotettavaa on erittäin paljon. Pitkällä aikavälillä on ehkä viisaampaa etsiä kultaista keskitietä – jo suolistobakteerienkin vuoksi.

Lue myös: Päänsärkyä, ummetusta, kolesteroli nousee – kannattaakko karppaus lainkaan?

Lähteet: Lääkärilehti 26.2.2010. Ketogeeninen dieetti on turvallinen apu epilepsiassa. www.laakarilehti.fi, Snorgaard et al (2017). Systematic review and meta-analysis of dietary carbohydrate restriction in patients with type 2 diabetes. BMJ Open Diabetes Research and Care 5:e000354.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 10/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X