Nyt frisbeegolfataan! Suomen Latu saa ihmiset liikkeelle: ”Järjestön tehtävänä on etsiä koko ajan uusia tapoja ja lajeja liikkua”

Suomen Latu etsii aktiivisesti uusia lajeja, jotta mahdollisimman moni suomalainen löytäisi niistä sopivan tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Eki Karlsson toivoo, että sote-uudistus ei heikennä lähiliikuntapalveluita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Frisbeegolf on viime vuosien laajimmin levinnyt ulkoilulaji maassamme. Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson on kolistellut kiekoilla kettinkejä jo lähes viisi vuotta.

Suomen Latu etsii aktiivisesti uusia lajeja, jotta mahdollisimman moni suomalainen löytäisi niistä sopivan tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Eki Karlsson toivoo, että sote-uudistus ei heikennä lähiliikuntapalveluita.
(Päivitetty: )
Teksti: Ville Vanhala

Paino kummallekin jalalle. Peukalo frisbee-kiekon päälle, etusormi kiekon sivulle ja loput sormet alle.

Tähtäys ja heitto.

Puttikiekko kilahtaa vajaasta kymmenestä metristä kettinkeihin ja putoaa koriin.

Suomen Latu ry:n toiminnanjohtaja Eki Karlsson, 49, on harrastanut frisbeegolfia lähes viisi vuotta. Hänen ennätyksensä kotikentällään Helsingin Kivikon 18 korin frisbeegolf-radalla on seitsemän yli parin eli ihannetuloksen.

”Parhaimmilla heittäjillä se on 12 alle ihannetuloksen. Minulla on siis petraamisen varaa vielä kosolti”, Karlsson sanoo.

Frisbeegolf on yksi Suomen Ladun edistämistä liikuntamuodoista. Nykyisin se on laajimmalle levinneitä uusia ulkoilulajejamme.

”Hyvin erilaiset ihmiset ovat löytäneet frisbeegolfin. Laji on ollut monelle hyvä syy lähteä liikkumaan luonnon keskelle.”

Hiihtoa ja palloilua

Suomen Latu on yleishyödyllinen kuntoliikunta-, ulkoilu- ja terveysliikuntajärjestö, jonka missiona on edistää ulkoilua ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa. Järjestön 190 jäsenyhdistykseen kuuluu tällä hetkellä lähes 86 000 henkilöä.

Aikaisemmin mobiili- ja telebisnesalalla työskennellyt Karlsson on toiminut Suomen Ladun toiminnanjohtajana reilut kymmenen vuotta.

”Järjestön tehtävänä on etsiä koko ajan uusia tapoja ja lajeja, joista mahdollisimman moni suomalainen löytäisi itselleen sopivan tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta.”

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Suomen Latu innosti 1960–80-luvuilla suomalaiset sankoin joukoin osallistumaan Kansanhiihtoon.

Järjestö on tuonut suomalaisten liikuntarepertuaariin paljon erilaisia lajeja, muun muassa lento- ja sulkapallon.

Viime vuosituhannen lopulla hiihdettiin myös kesällä ja ilman suksia.

Kun Karlssonin edeltäjä Tuomo Jantunen ja Suomen Ladun silloinen puheenjohtaja Jaakko Paavela sauvakävelivät 1990-luvun lopulla Helsingin Keskuspuistossa, he keräsivät ihmetteleviä katseita ja saivat peräänsä jopa pilkkahuutoja.

Sauvakävelystä tuli kuitenkin lyhyessä ajassa yksi suosituimmista liikuntalajeista.

Alkuvaiheessa Suomen Ladun tavoitteena oli, että vuosikymmenen kuluessa sauvakävelijöiden määrä olisi noussut sataantuhanteen, mutta määrä kohosikin puoleentoista miljoonaan. Lähes joka kolmas suomalainen on joskus sauvakävellyt. Laji on nyttemmin hieman hiipunut mutta on yhä suosittu liikuntamuoto.

Metsämörri oppaana

Yhä suurempi osa suomalaisista asuu tulevaisuudessa suurissa kaupungeissa.

Karlsson kuitenkin muistuttaa, että metsä ja luonto edustavat monille syvintä ja puhtainta suomalaisuutta.

”Nykyään joudumme tekemään töitä sen eteen, että ihmiset saavuttavat luonnon ja oppivat kunnioittamaan sen monimuotoisuutta.”

Luontosuhde on verrattain uusi sana suomen kielessä. Karlssonin mukaan luontosuhde on ymmärrettävä luonnon arvostamisena.

”Luontosuhde ei ole enää itsestäänselvyys. Meidän on kehitettävä keinoja, joilla ihmiset aina päiväkodista palvelukotiin saatetaan luontokokemusten piiriin.”

Karlsson nostaa yhdeksi Suomen Ladun tärkeimmäksi tehtäväksi Metsämörri-toiminnan, jolla tutustutetaan lapsia luontoon. Toiminnan piiriin on koulutettu noin 14 000 ohjaajaa. Metsämörri on satuhahmo, joka vie lapsia retkille leikkimään ja tutkimaan luontoa.

Karlsson tietää, että kun muurahaista katsotaan luupin läpi, se on riemastuttava luontoelämys.

Vihreää vitamiinia

Sydän- ja verisuonisairaudet, ylipaino, tyypin 2 diabetes ja mielenterveysongelmat voidaan lukea suomalaisten kansantaudeiksi.

Tutkimusten mukaan hoitolaitoskustannuksista pystyttäisiin säästämään jopa 2,7 miljardia lisäämällä arkiliikuntaa.

Eki Karlsson nimeää suomalaiset metsät ”vihreäksi vitamiiniksi”.

”Jos me emme retkeilisi, marjastaisi ja sienestäisi, olisimme paljon sairaampi kansakunta.”

Suomalaisten vapaan metsissä liikkumisen takaavat jokamiehenoikeudet. Juhlavuotensa aikana Suomen Latu tulee esittämään, että Suomen jokamiehenoikeudet liitettäisiin UNESCOn maailman elävän kulttuuriperinnön listalle.

Jokamiehenoikeudet ovat myös jokamiehen velvollisuuksia. Vastuullinen luonnossa liikkuminen on sitä, ettei ympäristöä tärvellä tai roskata: se, mikä metsään viedään, tuodaan myös sieltä pois.

”Vastuullinen jokamiehenoikeuksien käyttö takaa sen, että metsänomistajat hyväksyvät jokamiehenoikeudet myös tuleville sukupolville.”

Karlsson uskoo, että ulkoilu tulee jatkossa olemaan kansainvälisesti kasvavana trendinä Suomelle myös taloudellinen voimavara.

”Valtiovallan pitäisi ymmärtää, että tulevaisuudessa metsiemme tuottoa ei lasketa pelkästään motteina, vaan myös sillä, kuinka paljon ihmisiä metsissämme liikkuu.”

Eki Karlsson

”Trendit vaihtuvat ulkoilussa ja liikunnassa jatkuvasti. Mobiiliteknologia luo ulkoilulle paljon uusia mahdollisuuksia”, Eki Karlsson sanoo. © HELI HIRVELÄ / OTAVAMEDIA

Liikuntaa vai ulkoilua?

Vallalla oleva luonto- ja ulkoilubuumi on kasvattanut maamme 40 kansallispuiston suosiota merkittävästi. Viime vuonna kansallispuistoissamme kirjattiin yhteensä yli kolme miljoonaa käyntikertaa.

Karlssonia mietityttää se, että kansallispuistojen ja niiden käyttäjämäärien lisääntyessä kansallispuistojen ylläpitorahoitus on kuitenkin pysynyt entisellään.

”Kansallispuistojen tulee säilyä upeina mahdollisuuksina nähdä ja kokea luontoa. Parhaassa tapauksessa käynti kansallispuistossa innostaa arkiseen luonnossa liikkumiseen.”

Viidennes suomalaisista ei tutkimuksen mukaan harrasta liikuntaa, mutta peräti 97 prosenttia sanoo harrastavansa ulkoilua. Esimerkiksi koiran ulkoiluttaminen, kalastus ja metsästys ovat ulkoilua ja samalla liikuntaa.

Karlssonin mielestä olisi syytä pohtia sitä, miten liikuntaan ja ulkoiluun innostaminen ilmaistaan sanallisesti.

”Liikunnan ei aina tarvitse olla itseisarvo. Liikunta-aktiviteettien tuputtamisesta tulisi ehkä luopua ja ottaa lähtökohdaksi mahdollisen harrastuksen sosiaalinen puoli.”

Suomen Ladun tavoitteena on lisätä perheiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Nykyisin vanhempien tehtäväksi jää liian usein pelkästään urheilevien lasten kuljettaminen harjoituksiin ja takaisin kotiin.

Perheitä voitaisiin ohjata yhteisten liikuntaharrastusten, perinteisten pihapelien tai liikuttavien mobiilipelien pariin.

”Pokemon Go -peli synnytti taannoin suoranaisen liikuntaryntäyksen, ja Suomen Latu palkitsi sen vuoden liikuttajana.”

Sote huolestuttaa

Suomen Latu pyrkii vaikuttamaan lakialoitteisiin siten, että ulkoilu ja ulkoiluolosuhteet otettaisiin valtakunnallisessa päätöksenteossa huomioon.

Paikallistasolla järjestö kouluttaa paikallisyhdistystensä jäseniä pitämään omilla asuinseuduillaan ulkoiluharrastusten puolta.

”Käytännössä se merkitsee sitä, että paikallinen toimijamme tietää, mitä pitää tehdä, jos kuntaan halutaan esimerkiksi uusi ulkoilureitti”, Karlsson kertoo.

Hän on huolissaan siitä, miten tekeillä oleva sosiaali- ja terveydenhoidon palvelujen uudistus vaikuttaa lähiliikuntapaikkoihin ja niiden kunnossapitoon.

Vielä toistaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaaville kunnille liikunnan edistäminen on ollut taloudellisesti kannattavaa toimintaa. On ymmärretty, että liikunta edistää terveyttä ja vähentää osaltaan terveydenhoidon kustannuksia.

”Kun vastuu palveluista siirtyy kunnilta sotepiireille, ohjataanko kuntien budjeteista enää samoissa määrin varoja liikuntapaikkojen ylläpitoon”, Karlsson kysyy huolestuneena.

”Toivottavasti ei käy niin, että liikunnan ja ulkoilun rooli jää tulevaisuudessa yksinomaan rahan ohjattavaksi.”

Portaalin valloitus

Eki Karlsson luettelee pitkän litanian lajeja ja harrastuksia aina geokätköilystä maastopyöräilyyn, joihin Suomen Latu on saanut suomalaisia innostettua.

Ulkoilussa ja liikunnassa syntyy jatkuvasti uusia trendejä. Karlsson ottaa esiin puhelimessaan Ingress-pelisovellutuksen ja hakee Kivikon frisbeegolfradalta virtuaalisen vihollisen sinisen portaalin.

Se on äkkiä pommitettu hajalle ja liitetty oman vihreän joukkueen nimiin. Seuraavaa valloitusta on haettava kauempaa, mikä on jo fyysistä liikuntaa.

Karlsson laittaa puhelimen taskuunsa ja nostaa frisbeekiekkokassinsa olalleen. Polun varressa yksi pelaaja kahlaa hakemaan kiekkoaan Kivikon kentän vesiesteestä.

Sinne on myös Karlssonin frisbee joskus liitänyt.

”Aloittaessani pystyin heittämään 40 metrin kaaria. Nykyään kiekko lentää puolet kauemmas, mutta tunnen itseni yhtä riittämättömäksi kuin silloin alussa.”

X