Tunti trampoliinilla: Hyppiessä kokee lapsekasta riemua!
Piditkö lapsena trampoliinilla hyppimisestä? Nyt on lupa palata lapsuuden aikoihin ja tehdä päivän treeni pelkällä trampoliinilla!
Salin valot ovat kirkkaat, ja taustamusiikin yli kuuluu trampoliinin jousien narinaa. Vaikka olen viimeksi hyppinyt trampoliinilla lapsena, jousien ääni on kuin eiliseltä tuttu. Rush Vantaan temppu- ja tekniikkatunti on juuri alkamassa.
Ennen kuin pääsen hyppimään, katson vielä liukuestein varustetut hyppysukat jalassa turvavideon. Lämmittele ja muista turvallinen laskeutuminen, se ohjeistaa.
Ohjaaja Samuel Janan opastuksella lähdetään tapailemaan lajin alkeita. Hyppy, kerä ja hyppy. Kymmenen minuutin hyppimisen jälkeen peruskuntoisen pomppijan selkä on hiestä märkä. Silti hymyilyttää.
Vaikka hymy hälveneekin pian, kun ohjaaja ehdottaa volttia. No, pitäähän kaikkea kokeilla.
Kuperkeikka pikkukyykystä onnistuu, mutta muuhun omat rahkeet eivät riitä. Voltti tuntuu liian hurjalta.
Ohjaaja ehdottaa muuta tekemistä. Onnistuisiko hyppy, laskeutuminen pepulle istualleen ja takaisin ylös ponnistaessa 360 asteen pyörähdys? Kokeillaan.
Lopputulos on sinnepäin. Mutta hyppimisessä on jotain, mikä saa aikaan lapsekasta riemua.
Kun lähden, reisiä kihelmöi ja korviin jää soimaan trampoliinien jousien venyminen ja supistuminen.
© PAULIINA KARJALAINEN
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti
Kiinnostuitko trampoliinilla hyppimisestä?
- Trampoliinihyppimisessä pääsee alkuun vähillä varusteilla. Ylle urheiluvaatteet, mukaan vesipullo ja kassalta jalkaan hyppysukat.
- Trampoliinihyppiminen koettelee eniten jalkalihaksia. Kun perushypyt muuttuvat tempuiksi, myös keskivartalolihakset joutuvat töihin.
- Hyppiminen kehittää myös tasapainoa ja koordinaatiota. Tunneilla itseään saa haastaa juuri sen verran kuin itselle sopii.
- Jos kehossa on pahempia kremppoja, hyppiminen voi ottaa koville.
- Ohjattujen tuntien lisäksi trampoliinipuistossa voi hyppiä itsekseen ja omalla porukalla.
Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 3/2018.