Uusi hittilaji kehittää keskivartaloa – Temppuilevalla merenneidolla on core tikissä

Merenneitouinti on oma lajinsa, joka tarjoaa leikkiä, temppuja ja ryhtiä keskivartaloon.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Merenneitouimakouluja järjestetään myös aikuisille.

Merenneitouinti on oma lajinsa, joka tarjoaa leikkiä, temppuja ja ryhtiä keskivartaloon.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Ollikainen

Merenneitouinti löi Suomessa läpi viime vuoden aikana. Lajin ovat ottaneet nopeasti omakseen etenkin lapset.

”Se on kiva uusi uintimuoto myös sellaisille lapsille, jotka eivät ole tekniikkapainotteisesta kilpauinnista kiinnostuneita vaan haluavat leikkiä ja tehdä temppuja”, sanoo espoolaisen uimaseura Cetusin liikuntaneuvoja Nea Koponen.

Mutta tarjoaa merenneitouinti varttuneemmillekin vaihtelua yksitoikkoiseen edestakaisin uimiseen ja kaakeleiden tuijotteluun: vartalon erilaista hallintaa, pidempiä sukelluksia ja delfiinipotkuja. Cetus järjestääkin merenneitouimakouluja myös aikuisille.

”Ainakin meidän seurassa laji on ollut kova hitti”, Koponen sanoo.

© Cetus

Madoin tavoin eteenpäin

Tutustuin merenneitouintiin Keski-Espoon uimahallissa Cetusin kurssilla, jolle osallistui kahdeksan eri-ikäistä naista. Nea Koponen kertoo, että ainakaan hänen tunneilleen ei ole miehiä vielä uskaltautunut, mutta lasten kursseilla on poikiakin nähty.

Oppitunnin hankalin suoritus oli ahtautuminen kapeaan merenneitopyrstöön altaan reunalla – veteen päästyä pyrstön ja räpylän käyttö tuntui luontevalta.

Ensin kokeilimme merenneitouinnin perusliikettä eli etenemistä madon tavoin: leuka rintaan ja ylös, ja siitä lähtee vartalon läpi kulkeva aalto, joka päättyy kookkaan pyrstöräpylän potkuun. Kokonaisvaltainen liike tuntuu koko kehossa, mutta eniten merenneitouinti kehittää keskivartaloa.

”Coren lihakset rasittuvat eniten, toki myös jalat ja pakarat”, Nea Koponen sanoo.

Pyrstö päällä altaassa kivointa oli ottaa suunta kohti pohjaa, heilauttaa räpylää, laittaa kädet kiinni vartaloon ja fiilistellä kalamaista etenemistapaa. Jos sukeltaminen ei pelota, merennei­toilu tuo siihen uuden ulottuvuuden.

Merenneitokurssit ovat useimmiten 4–5 uintikerran mittaisia, mikä lienee juuri passeli siihen, että totuttelee pyrstöön ja testaa ohjaajan antamia vinkkejä.

Kurssille tulijalta edellytetään, että hän pystyy uimaan vähin­tään 50 metriä eikä pelkää ­sukeltamista.

”Hyvä uimataito on kuitenkin se tärkeämpi juttu. Uimalasit helpottavat sukeltamista, eli on hyvä, jos on tottunut sukeltamaan lasien kanssa. Mutta ei sekään ole välttämätöntä”, Koponen sanoo.

Ihana merenneito – koosta riippumatta

Merenneitouintiin tarvitaan ­uimapuvun päälle vedettävä, kainaloihin asti ulottuva pyrstö­asu sekä erillinen räpylä, ­joka laitetaan pyrstön sisään ja johon sujautetaan molemmat jalat. Aikuisten välineet maksavat nettikaupoissa reilun sata euroa. Merenneitouimakoulua varten välineitä ei tarvitse ostaa.

Merenneitouinnin ohjaajia koulutetaan ainakin Forssassa, missä Nea Koponenkin on käynyt Vesikaste Oy:n ohjaajakurssin. Yritys toimii myös merenneitopyrstöjen maahantuojana.

Vesikasteen toimitusjohtaja Arja Lundeqvist arvelee tuoneensa merenneitoilun Suomessa tavallisen kansan ulottuville. Lundeqvist innostui lajista etenkin siksi, että altaaseen saatiin pitkästä aikaa uudenlaista loisketta.

”Veteen ei ollut vuosiin tullut mitään uutta. Siitä taitaa olla jo 30 vuotta, kun viimeksi tuli jotain eli vesijuoksu”, Lundeqvist sanoo.

Merenneitoilussa on Lundeqvistin mielestä myös se mukava puoli, että se sopii paitsi kaikenikäisille myös kaikenkokoisille.

”Tässä mennään ilon kautta. Voi kokea olevansa ihana merenneito, vaikka olisi ylipainoakin.”

X