Voiko imuroimisella tai mattojen tamppaamisella kohottaa kuntoa?

Kestävyyskuntoa voi parantaa myös arjen touhuilulla, kunhan hommassa tulee kunnolla hiki, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kestävyyskuntoa voi parantaa myös arjen touhuilulla, kunhan hommassa tulee kunnolla hiki, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
(Päivitetty: )
Teksti: Hanna Vilo

Pelkällä hyötyliikunnallakin voi kohottaa kestävyyskuntoa

Totta. Riippuu tietenkin kuntoilijan lähtötasosta, minkälainen treeni kohottaa kuntoa. Yleissääntönä voi kuitenkin sanoa, että reipas hyötyliikunta auttaa kohottamaan kuntoa, jos samalla tulee hieman hiki. Sykkeen täytyy siis nousta, ja tekemisen täytyy tuntua edes hieman rasittavalta.

Esimerkiksi työmatkojen reipas kävely, pyöräily, mattojen tamppaaminen tai nurmikon leikkuu ovat tehokasta hyötyliikuntaa, jotka parantavat verenkierto- ja hengityselimistön toimintaa.

Kunnon kohotus hyötyliikunnalla on vaikeaa vain silloin, kun lähtökunto on erittäin korkea.

Jo kolme tuntia hyötyliikuntaa viikossa riittää

Totta tämäkin. Kestävyyskunnon kohottamiseen riittää jo 2,5 tuntia sykettä kohottavaa reipasta liikuntaa viikossa. Oleellista on, että hyötyliikunta on jatkuvasti tarpeeksi rasittavaa.

Rauhallinen koiran pissattaminen ei nosta kuntoa, vaan vauhdin täytyy koko lenkin ajan olla ripeä. Rauhallisellakin liikunnalla saadaan terveyshyötyjä, mutta se ei auta nostamaan kestävyyskuntoa.

Voiko lihaskuntoakin helposti treenata hyötyliikunnalla?

Ei voi. Lihaskunnon monipuolinen treenaaminen hyötyliikunnalla on haastavaa. Monet hyötyliikuntamuodot, kuten siivoaminen tai puutarhatyöt, vahvistavat vain tiettyjä lihasryhmiä. Ne eivät kuormita kehoa tasaisesti.

Esimerkiksi mattoja tampatessa kädet saavat hyvää lihastreeniä, mutta muu keho jää sitä ilman. Tasapuolinen vatsa-, selkä-, käsi- ja jalkalihasten harjoittelu vaatii yleensä suunnitellumpaa treeniä.

X