Luonto tarjoaa ilmaisia lääkkeitä – Keräätkö sinä niistä jo hyödyn? Näin monin tavoin hyvinvointisi kohenee luonnon avulla

Luonnossa oleskelulla on myös hyvinvointivaikutuksia. Mikäli oikeaan metsään ei ole pääsyä, riittää kävely puistossa tai omassa kotipihassa oleskelukin mainiosti.

Luonnossa oleskelulla lukuisia hyvinvointivaikutuksia

Metsämieliohjaaja ja Suomen Ladun luontotoiminnan suunnittelijana Reija Koivu kertoi Seuralle, millaisia hyvinvointivaikutuksia luonnossa oleskelulla on:

1. Jo 10 minuutin oleskelu metsässä laskee stressihormonitasoja ja verenpainetta. Mieliala puolestaan alkaa kohota 20 minuutissa.
2. Tunnin oleskelun jälkeen tarkkaavaisuus alkaa kohentua ja kahden tunnin kuluttua elimistön puolustusmekanismit alkavat elpyä, jota kautta tulee hyvinvointivaikutuksen lisäksi myös vastustuskyvyn elpymistä.
3. Viiden tunnin viettäminen metsäympäristössä kuukausittain tekee edellisistä vaikutuksista jatkuvia.
4. Usean päivän luontoretkeilyn seurauksena immuunipuolustus paranee ja stressihormonien määrä veressä vähenee pysyvästi. Veren sokeriarvot palautuvat ja kohonnut verenpaine saadaan laskemaan.
5. Masennus ja väsymys helpottavat. Kehon elinvoimaisuus lisääntyy kokonaisuudessaan.
6. Tutkimuksissa on jopa havaittu syöpää vähentävien proteiinin määrän lisääntymistä luonnossa oleskelun seurauksena.

Suomalaisista yli 80 prosenttia pitää metsiä tärkeinä tai melko tärkeinä

Suomalaisilla on monenlaisia erilaisia metsäsuhteita, kiteyttää Maa- ja metsätalousministeriön, Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston yhteistiedote.

Jollekin metsät ovat ennen kaikkea merkittävä luonnonvara, toiselle elannon lähde ja kolmannelle henkinen tai jopa mystinen ympäristö.

Suomalaisia yhdistää kuitenkin se, että olemme metsärakasta kansaa – Metsäyhdistyksen keväällä 2018 tehdyn selvityksen mukaan yli 80 prosenttia pitää metsiä tärkeinä tai melko tärkeinä.

Suhde metsään muodostuu elämänvaiheiden myötä

Metsään liittyvät näkemykset ja arvostukset eivät välttämättä liity siihen, kuinka lähellä metsää ihminen on elänyt, omistaako hän metsää vai ei tai saako metsäalasta elantonsa.

Suhde metsään muotoutuu erilaisten elämänvaiheiden kautta ja liittyy kunkin henkilön tai yhteisön laajempaan ympäristösuhteeseen ja identiteettiin, tiedotteessa kerrotaan.

Vaikka syyt arvostaa metsää voivatkin vaihdella, Metsäyhdistyksen selvityksen mukaan metsäsuhteissa on yhteisiä elementtejä, kuten henkisyys, halu toimia luonnon hyväksi ja tunne, että metsässä saa olla oma itsensä.