Törkimys vei parkkiruudun – Jenni raivosi, mutta mitä tekisi Beyoncé? Entä sinä, tarvitsisitko Röyhkeyskoulua?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jenni Janakka pitää naisille Röyhkeyskouluja.
Jenni Janakalta ilmestyi kirja Röyhkeyskoulu. Hän myös pitää teemasta myös luentoja. © Tuuma Kustannus
Jenni Janakka toivoo joka naisen pallean seudulle rutkasti lämmintä röyhkeyttä.

Se oli täydellinen parkkiruutu: tilava ja juuri sen liikkeen edessä, jonne Jenni Janakka oli menossa.

Janakka kiitteli onneaan, että hänelle sattui niin hyvä mäihä Helsingin Punavuoren ahtailla kaduilla. Hän valmistautui taskuparkkeeraukseen ajamalla hitusen ruudun ohi ja laittamalla vilkun päälle.

Silloin takaa tullut auto ajoi suoraan tyhjään ruutuun.

Janakka peruutti, avasi vänkärin puoleisen ikkunan ja antoi mielipiteensä kuulua. Toinen kuski vain vilkaisi raivoavaa naista ja alkoi keräillä tavaroitaan.

Tapaus jäi kaivelemaan mieltä pariksi päiväksi.

Törkimyksille pitää antaa takaisin

Myöhemmin Janakka tuli ajatelleeksi, että mitäköhän Beyoncé olisi samassa tilanteessa tehnyt. Amerikkalaislaulaja on monen naisen idoli paitsi musiikkinsa vuoksi myös siksi, että hänellä on asennetta – julkeutta, jopa jonkinlaista röyhkeyttä tehdä oman mielensä mukaan.

Janakka päätyi arvelemaan, että Beyoncé olisi suonut törkimyskuskille vain lyhyen halveksivan katseen ja jatkanut sitten parkkipaikan etsintää.

Beyoncé ei siis ehkä olisi viitsinyt käyttää sinänsä ärsyttävään tilanteeseen liikaa energiaa.

Törkimyksille pitää antaa takaisin, Janakka sanoo, mutta sitten pitää mennä eteenpäin eikä jäädä vellomaan. Se on positiivista röyhkeyttä, että mennä porskuttelee täysillä eteenpäin törpöistä huolimatta.

Röyhkeyskouluun oli heti tunkua

Kirjoittaja ja puhetaiteilija Jenni Janakka on pyöritellyt röyhkeyden teemaa mielessään jo toista vuotta. Syksyllä 2017 hän aloitti naisille suunnatut Röyhkeyskoulut, ja tänään ilmestyi Janakan kirjoittama samanniminen kirja.

Idean Röyhkeyskouluun Janakka sai pysähdyttyään hetkeksi kuuntelemaan naistuttaviensa keskustelua kuin ulkopuolisena: omien alojensa ammattilaiset vähättelivät kilvan itseään.

Se oli kamalaa kuunneltavaa.

Janakka ajatteli, että nyt hiiteen tuo arkailu ja röyhkeyttä tilalle.

Ensimmäisestä Röyhkeyskoulusta ilmoitettiin Facebookin suljetussa Ompeluseura-ryhmässä, jossa naiset vaihtavat ajatuksiaan työelämästä.

Tilaisuuteen ilmoittautui heti parisataa naista.

”En osannut odottaa sellaista ilmiötä”, Janakka sanoo.

Nyt kouluja on pidetty jo kolmisenkymmentä ja kevääksi on luvassa lisää. Joitakin yksityistilaisuuksia Janakka on pitänyt sukupuolineutraalisti.

”Mutta minusta on kiinnostavaa tarkastella asiaa nimenomaan naisnäkökulmasta, koska itse identifioidun naiseksi. Siten aiheeseen pääsee syvemmälle.”

Naisten itseen kohdistuva vähättely on Janakan mielestä niin monimutkainen asia, ettei sen pohtimiseen oikein yksi kirja tahtonut edes riittää. Asenne imetään verenkiertoon kasvatuksesta, ympäröivästä kulttuurista ja yhteiskunnan rakenteista.

Röyhkeyskoulu-kirja (Tuuma-kustannus, 2019) on yhdistelmä feminismiä, tutkimusta ja self-helpiä rennolla otteella kirjoitettuna. Janakka korostaa, ettei ole psykologi – yhden luvun nimikin on kirjassa Keittiöpsykologin vastaanotolla.

Hän murtautui itse ulos vähättelyn kehästä kivuliaasti, irtautumalla myyntiedustajan palkkatyöstä hoettuaan ensin puoli vuotta itselleen, että aikoo kirjailijaksi.

Nykyään Janakka työskentelee muun muassa Nelosen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelman yhtenä käsikirjoittajana, mutta väliin on mahtunut epätoivon hetkiä ja erittäin runsaasti itsensä vähättelyä.

”Sitten tajusin, että omasta osaamisesta pitää vaan jaksaa kertoa ja jankata.”

Naisissa ei ole mitään vikaa

Röyhkeys on värittynyt sana, jonka voi ymmärtää myös kielteisesti, jolloin se on itseä ja muita vahingoittavaa. Jenni Janakan tarkoittama, naisille hyvää tekevä röyhkeys on kuitenkin positiivista voimaa.

”Mä haluaisin, että se olisi sisältä kumpuavaa, lämmintä ja hyvää energiaa. Se on hehkuvaa ja sijaitsee suunnilleen siinä pallean seudulla. Arkailu ja vähättely on kehossa sellaista vilunväristelyn kaltaista, jonka sisältä kumpuava lämmin röyhkeys lämmittää pois.”

Itsensä vähättelyn lopettaminen, epäreiluuden kokemusten purkaminen mutta niissä vellomisen lopettaminen, muiden naisten tsemppaaminen, työstä ja urasta rohkeasti puhuminen – nämä ovat asioita, jotka jokainen nainen voi tiedostaa ja muuttaa teoiksi vaikka heti.

Isoimmat muutokset tapahtuvat kuitenkin pään sisällä. Kaikki lähtee omien taitojen ja oman potentiaalin tunnistamisesta ja arvostamisesta.

”Itselleni ehkä kirjan tärkeimmäksi ajatukseksi on muodostunut se, että naisissa ei ole mitään vikaa. Meidän on niin helppo löytää omasta tekemisestä samalla tavalla kuin katsomme omia kehojamme ja keksimme, mistä kohtaa voisi laihduttaa ja mihin laittaa lisää ryppyvoidetta”, Janakka sanoo.

X