Mies hamstraa tavaraa
Tuomas on innokas elektroniikkamies. Jopa niin innokas, että makuuhuoneen nurkissa, myös sängyn alla, on 10 rikkinäistä tietokonetta.
Tuomas on täyttänyt kaiken tilan vanhalla elektroniikalla.
Sirpan ja Tuomaksen rivitaloasunto on tyhjentymässä lapsista, sillä vain yhdessä lastenhuoneessa asuu enää opiskelupaikkaa odottava nuori.
Asunto on pariskunnalle rakas, yhdessä remontoitu ja monet vaiheet nähnyt.
Tyhjentyneet huoneet eivät ole päässeet kaikumaan tyhjyyttään, sillä Tuomaksen keräilyvimma on täyttänyt tilan vähä vähältä.
”Kahteen huoneeseen ei mahdu edes imuroimaan”, Sirpa huokaa ja sanoo, että näiden Tuomaksen ”varastohuoneiden” ovet ovatkin useimmiten kiinni.
Nyt vanhoja tietokoneenosia on alkanut jäädä myös perheen yhteisiin tiloihin, myös makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen, sillä Tuomas sai juuri suuren erän käytöstä poistettuja pöytäkoneita.
Miehen mukaan täysin käyttökelpoisia.
Myös tekniikan alan lehdet ja kirjat vievät paljon tilaa.
Kummatkin puolisot ovat lähtöisin melko niukoista oloista. Sirpa periaatteessa arvostaa Tuomaksen halua säilyttää ja kierrättää käyttökelpoista tavaraa, ”mutta kotonamme makoilevalla tietokonemäärällä pyörittäisi jo aikamoista tilitoimistoa”.
Myös lapset valittavat lapsuudenkodin tavarapaljoudesta. Tilanne kärjistyy erityisesti juhlapyhinä, kun koko perhe on koolla. Lapset eivät voi enää nukkua vanhoissa huoneissaan, kun niiden sisälle ei mahdu. He joutuvat olohuoneen sohvalle – kunhan sieltä on ensin siivottu metalliromuvuori pois.
Sirpa on kyllästynyt nalkuttamaan. Aiheesta keskustelu kiristää tunnelmaa ja vaikuttaa perhe-elämään.
Mihin tällainen hamstraus päätyy ja voiko kehitykselle laittaa jollakin lempeällä keinolla stopin?
Riippuvuus vain kohdattava
Pakkomielteinen tavaroiden kerääminen on yksi riippuvuuden muoto. Pyrkimyksenä on tietyn toiminnan kautta poistaa sisäistä ahdistusta ja saada mielihyvää, innostusta elämään. Riippuvuuden kohteita ovat usein shoppailu, työ, seksi, päihteet, pelaaminen, ruoka ja keräily. Kun meillä on fyysistä tai psyykkistä kipua, me haluamme pois kiputilasta. Tilasta voi päästä pois kahdella tavalla: vähentämällä kivun määrää tai täyttämällä oma mieli jollain voimakkaalla positiivisella ilmiöllä, jolloin kielteinen tunnetila jää sivuun.
Myönteisen innostuksen, mielihyvän ja ilon hakeminen on elämää ylläpitävä toiminto. Riippuvuudesta on kysymys silloin, kun mielihyvän hakeminen nousee elämää hallitsevaksi toiminnaksi. Tuomakselle on käynyt näin. Hän on tehnyt kodistaan varaston, jolloin kodin muut toiminnot, kuten lasten nukkuminen omissa huoneissaan estyy.
Tuomaksen riippuvuus vaikuttaa myös parisuhteeseen. Riippuvuudesta kärsivän tärkeysjärjestyksessä oman riippuvuuden tyydyttäminen tulee aina ykkösenä. Kumppani ei ole tällaisen henkilön elämässä koskaan ykkösenä, vaan saa väistyä sivurooliin. Parisuhteesta putoaa pois kaikkein olennaisin. Kun riippuvuudet ottavat vallan parisuhteessa, niin keskinäinen läheisyys häviää. Toinen ei ole enää minua varten, toinen ei ole enää tuki minun tunteilleni. Riippuva hakee tuen riippuvuuden kohteestaan eikä voi olla tukena myöskään toisen tarvitsevuudelle.
Toinen merkittävä tekijä läheisessä parisuhteessa on rakkaus ja ihailu. Tämä edellyttäisi sitä, että kumppani voisi kokea olevansa rakastettu ja ihailtu, ykkönen toisen elämässä. Kun parisuhdetta hallitsee jommankumman riippuvuus, niin ykkösenä on aina riippuvuuden kohde.
Ja kun kumppani jää ilman rakastetun taholta tulevaa rakkautta ja ihailua, hänen kumppaniaan kohtaan tuntemansa rakkaus ja ihailu häviää ja muuttuu pahimmillaan vihaksi, pettymykseksi, katkeruudeksi, jopa halveksunnaksi. Parisuhde muuttuu hyvinvoinnin tuojasta pahoinvoinnin ja pettymyksen tuottajaksi.
Rakkaus ei valitettavasti hoida riippuvuuskäyttäytymistä. Riippuvuudesta kärsivä osapuoli jatkaa omaa käyttäytymistään – pois kivusta – niin kauan mahdollista. Parisuhteessa tämä tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin kumppani kestää toisen riippuvuutta.
Siinä vaiheessa, kun riippuvuudesta kärsivän kumppani haluaa lopettaa suhteen, riippuva osapuoli joutuu ratkaisemaan, jatkaako hän riippuvuuden tyydyttämistä vai kohtaako psyykkisen tai fyysisen kivun, masennuksen tai ahdistuksen ja sitä kautta itsensä ja kumppaninsa uudella tavalla.
Asiantuntijana pari- ja perheterapeutti Keijo Markova, Väestöliitto.