Miksi suhde ei toimi? Syy voi olla nöyryytys.
Toimimattoman ihmissuhteen takana on lähes aina nöyryytys. Kun tunnistat tulleesi loukatuksi, voit alkaa korjata suhdettasi.
Psykiatri Juhani Mattila on kirjoittanut kirjan nöyryytyksen vaikutuksista ihmissuhteisiin. Terapiatyössään usein ihmissuhdeongelman taustalla on pitkään jatkunut tiedostamaton nöyryytys. Kun ymmärtää, mitä itsessä tapahtuu, voi suhtautua tilanteeseen uudella tavalla ja keksiä uusia toimintatapoja. Psykiatri Juhani Mattila kannustaa opettelemaan mielipahan tunnistamista. Tässä Mattilan neuvot neljälle ihmiselle, joiden ihmissuhteessa on mielipahaa aiheuttavia kipupisteitä.
Psykiatri Juhani Mattilalle molemmat ilmiöt ovat tuttuja. Hän on juuri kirjoittanut kirjan nöyryytysten vaikutuksista ihmissuhteisiin. Terapiatyössään hän on huomannut, että ihmissuhdeongelmien takana on lähes aina vähätellyksi, alistetuksi tai loukatuksi tulemisen kokemus, jota ihminen ei itse ole osannut tunnistaa.
Usein mieli unohtaa ikävän kokemuksen ajan myötä, mutta se jää alitajuntaan vaikuttamaan. Jokin uusi samantapainen kokemus saattaa aktivoida vanhan nöyryyttävän muiston. Uusi kipu voi repiä vanhat haavat auki, ja siksi kokemus tuntuu hyvin voimakkaalta.
”Usein ihminen ei kuitenkaan itse osaa sanoa, miksi tilanne tuntuu niin pahalta kuin tuntuu.”
Jos suojapanssaria on rakentanut monta vuotta, oman herkkyyden sanoittaminen voi viedä kauan.
Olennaista on oppia tunnistamaan omat kipeät kokemuksensa. Eri ihmiset kokevat eri asiat nöyryyttävinä, mutta itse nöyryytetyksi tulemisen kokemus on kaikilla samanlainen.
Silloin ihminen kokee menettävänsä oman arvonsa. Hän kokee joutuvansa vääryyden kohteeksi tai alistetuksi ilman keinoja selviytyä tilanteesta kunnialla.
”Nöyryytys rikkoo aina ihmisen sisimmän. Siksi nöyryyttävissä tilanteissa olisi tärkeää osoittaa toiselle, että nyt loukkasit minua, enkä hyväksy sitä.”
Jos omaa vihaansa ei pysty osoittamaan ja nöyryytykset jatkuvat pitkään, ihminen voi alkaa kasvattaa tiedostamattaan suojapanssaria.
Usein tukahdutetut ja tiedostamattomat nöyryytykset alkavat kuitenkin oireilla fyysisesti tai psyykkisesti. Ihminen voi esimerkiksi kärsiä kovista kivuista, joille ei löydy selvää syytä. Lisäksi hän voi kokea epämääräistä ahdistusta, unettomuutta tai sosiaalisia pelkoja.
Mattilan mukaan terapiatyössä nöyryytysten kokemusten tunnistaminen saattaa olla tärkein avain toipumiseen. Aina kuitenkaan edes ammattiterapeutit eivät osaa auttaa asiakasta tunnistamistyössä.
”Terapeutin täytyy olla rohkea ja uskaltaa ottaa asioita esille. Jos suojapanssaria on rakentanut monta vuotta, oman herkkyyden ja sitä kautta nöyryytetyksi tulemisen kokemusten sanoittaminen voi viedä kauan.”
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti