Miksi terveen yli 50-vuotiaan miehen pitäisi mennä lääkäriin? Sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti vastaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Miksi terveen miehen pitäisi mennä lääkäriin?
Miksi terveen miehen pitäisi mennä lääkäriin? © istockphoto
Vaimo patistelee Juhaa, 57, lääkäriin ja laboratoriokokeisiin. Juha ihmettelee, miksi terveen miehen pitäisi vaivautua vastaanotolle.

Juha, 57, ihmettelee, miksi terveen miehen pitäisi mennä lääkäriin. Lääkäri Ari Aimolahti muistuttaa, että 50 vuotta täyttäneen miehen kannattaa käydä lääkärissä parin, kolmen vuoden välein. Näin lääkäri vastaa Juhan esittämiin kysymyksiin:

Olen kovakuntoinen kaveri. Pelaan monta kertaa viikossa mailapelejä. Miksi vaimo on huolestunut terveydestäni – ja miksi minun pitäisi mennä lääkäriin?

Se on valtavan hyvä asia, että mies harrastaa liikuntaa. Se auttaa pienentämään monia kansansairauksien riskitekijöitä. Valitettavasti myös perimä vaikuttaa siihen, kuka sairastuu ja mihin, ja perimälleen ei mies voi mitään.

Varsinkin metaboliseen oireyhtymään liittyvät sairaudet ovat pitkään oireettomia. Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan tiettyjen riskitekijöiden kokonaisuutta, jotka altistavat ihmisen niin kakkostyypin diabetekselle kuin sydän- ja verisuonisairauksillekin.

Kun riskitekijät löytyvät ajoissa, niihin voidaan puuttua elintavoilla. Jotta ne löytyvät riittävän varhain, 50 vuotta täyttäneen miehen kannattaa käydä lääkärissä parin, kolmen vuoden välein.

Tarvitaanko laboratoriokokeita; eikö lääkärin tekemä tutkimus riitä?

Lääkäri voi epäillä sairauksia näkemänsä ja kuulemansa perusteella. Esimerkiksi metabolinen oireyhtymä liittyy tyypillisesti laajaan vyötärönympärykseen: kun se venyy miehellä yli 90 senttimetrin, sisäelimiin on usein kertynyt vaarallista rasvaa.

Lähisukulaisten sairaudet lisäävät riskiä sairastua samoihin sairauksiin: hoikallakin miehellä voi olla perinnöllinen alttius veren kohonneeseen kolesteroliin.

Havainnot eivät riitä diagnoosiin, vaan tarvitaan lisäselvittelyjä, lähinnä laboratoriotutkimuksia.

Mihin labroihin mies saa lähetteen?

Jos miehellä on vatsakumpu, verestä kannattaa katsoa sokeriarvot. Hivenen koholla oleva paastoverensokeri, 6,1–6,9 mmol/l, on merkki esidiabeteksesta, jonka kehittymisen diabetekseksi mies voi estää pudottamalla painoa, liikkumalla ja syömällä terveellisesti.

Viisikymppiseltä kannattaa katsoa myös veren rasva-arvot, kuten kolesteroli, ja perusverenkuva, joka sisältää muun muassa hemoglobiinin sekä maksa- ja munuaisarvot. Alkava anemia näkyy hemoglobiinissa. Se voi olla merkki tihuttavasta sisäisestä verenvuodosta ja suolistosyövästä – sairaudesta, joka yleistyy viisissäkymmenissä.

D-vitamiinin ja kalsiumin tasot kertovat luun kunnosta – osteoporoosi ei ole vain vaihdevuodet ohittaneiden naisten vaiva.

Kertooko työterveyslääkäri labrojen tuloksista työnantajalle? Maksa-arvojen tulos vähän huolettaa.

Koholla olevat maksa-arvot voivat olla merkki alkavasta rasvamaksasta. Tavallisin syy siihen on ylipaino, eikä liiallinen alkoholinkäyttö.

Vaikka syy kohonneisiin maksa-arvoihin olisi alkoholissa, lääkäri pitää tiedon omanaan.

Työhöntulotarkastuksen yhteydessä työnantaja haluaa lausunnon, joka kertoo työntekijän sopivuudesta tehtävään. Lausunto kertoo henkilön terveydentilasta yleisesti, eikä sisällä yksityiskohtaisia tietoja.

Eikö eturauhas- ja testosteroniarvoja tsekata rutiinisti?

PSA-arvo kohoaa eturauhasen liikakasvussa ja eturauhassyövässä. Se voi nousta, vaikka miehellä olisi syöpä, joka ei koskaan etenisi hoitoa vaativaksi sairaudeksi. Siksi sen mittaaminen rutiinisti voi aiheuttaa turhaa huolta. Se otetaan, jos mies sanoo, että pissasuihku on heikentynyt tai että hän käy usein vessassa. Tosin yksityissektorilla PSA kuuluu usein miehille markkinoitavaan tutkimuspakettiin.

Jos mies kertoo ja kokee ongelmaksi sen, että seksi on lakannut kiinnostamasta, mitataan testosteroni. Seksihalujen väheneminen ei ole ainoa testosteronivajeen oire ja syy mittauksiin. Oireita ovat muun muassa väsymys, ärtyisyys, keskittymiskyvyn puute ja erektiohäiriöt. Testosteronin vähyys altistaa osteoporoosille.

Milloin lääkäriin? Verenpaine tahtoo nousta iän myötä, ja siksi keski-iässä mittausvälit lyhenevät pariin vuoteen.

Pitäisikö viisikymppisellä olla verenpainemittari?

Verenpaine tahtoo nousta iän myötä, ja siksi keski-ikäisen pitäisi seurata sitä parin vuoden välein. Jos se on koholla, lääkäri kertoo oikean mittausvälin.
Jos mittaus jännittää, verenpaine voi olla vastaanotolla kotimittausta korkeampi ja tarvitaan kotimittauksia.

Omamittauspisteitä löytyy terveyskeskuksista ja joistain kirjastoista, joista mittareita voi myös lainata kotiin. Mies voi saada vastaanotolta mukaansa mittarin, joka tallentaa verenpainetta vuorokauden.

Jos suvussa on verenpainetautia, mies on vatsakas ja vastaanotolla verenpaine on koholla, kannattaa hankkia ja käyttää omaa mittaria. Normaali verenpaine on alle 130/85, tyydyttävä 130–139/85–89 ja kohonnut yli 140/90 mmHg.

Kannattaako miehen varautua lisätutkimuksiin?

Kun verensokeri on toistamiseen yön paaston jälkeen seitsemän tai suurempi ja/tai aterian jälkeen yli 11, miehellä on diabetes. Koska siihen liittyy liitännäissairauksia, mies saa lähetteen esimerkiksi silmänpohjatutkimuksiin.

Jos miehen suorituskyky on heikentynyt tai hänellä on rintakipuja, hän saa lähetteen sydänfilmiin ja monesti rasituskokeeseen mahdollisen sepelvaltimotaudin vuoksi.

Päiväväsymys ja kuorsaus viittaavat uniapneaan, jolloin lääkäri ehdottaa miehelle unirekisteröintitutkimusta. Jos miehellä on anemiaa ja suolentoiminta vaihtelee, paksusuoli kannattaa tähystää.

Juhan kysymyksiin vastaa ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti, Lääkärikeskus Aava.

Omin päin tutkimuksiin?

Laboratoriokokeisiin voi päästä ilman lääkärin lähetettä. Miksi miehen pitäisi koukata vastaanoton kautta?

”Lääkäri tai sairaanhoitaja ei tulkitse omin päin otettujen tutkimusten tuloksia, jolloin mahdollisten lisätutkimusten tarve ja hoito jää selvittämättä.

Laboratorioarvoja verrataan terveiltä henkilöiltä mitattuihin viitearvoihin. Viitearvojen sisälle jäävä arvo voi herättää potilaassa väärän turvallisuuden tunteen. Vaikka arvo olisi hyvä, mutta se eroaa selkeästi potilaan aiemmista arvoista, tarvitaan lisätutkimuksia.

Omin päin otettujen tutkimusten tulokset eivät siirry Kanta-tietokantaan, joten niitä ei voi käyttää potilaan seurantaan”, sisätautien erikoislääkäri Ari Aimolahti vastaa.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 11/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X